Tähänasti esitellyissä menetelmissä objektin pinta on ollut mahdollista määritellä tietyn väriseksi. Bittikarttojen ja kuvien avulla pintoja saadaan elävöitettyä. Haluttaessa piirtää esimerkiksi tiiliseinä, tuntuisi turhauttavalta piirtää satoja tiiliskiven värisiä ja muotoisia polygoneja vieriviereen. Kuvan liittämisen ansiosta riittää piirtää ainostaan yksi suuri, koko seinän kokoinen polygoni ja kertoa, että se halutaan täyttää tiiliskiven kuvilla. Bittikartat ja kuvat määrittelevät molemmat kaksiulotteisen alueen, joka koostuu pikseleistä. Molempien voidaankin kuvitella olevan kaksiulotteisia (voi olla myös yksiulotteisia) taulukoita, joissa on jokaista pikseliä koskevat tiedot.
Bittikartoissa on ainoastaan yksi bitti pikseliä kohti, joten se koostuu korkeintaan kahdesta väristä. Bittikarttoja käytetäänkin yleensä omien fonttien tai yksinkertaisten symbolien määrittelyyn. Bittikarttojen yksi hyvä puoli liittyy läpinäkyvyyteen ja ne toimivatkin usein maskeina, jolloin ne piirretään toisten pintojen päälle.
Kuva on muuten samanlainen kuin bittikartta, mutta jokaista pikseliä kohden taulukossa on talletettu enemmän tietoa. Kuvan pikseli voi olla mikä tahansa RGBA-väri ja täten paljon bittikarttaa monipuolisempi. Läpinäkyvyys saadaan aikaiseksi antamalla RGBA-värin alpha (A) arvoksi nolla. Kuva on aika huono määritelmä, koska sen käsitys on suomenkielessä niin laaja. OpenGL:ssa kuvalla kuitenkin tarkoitetaan skannaamalla, toisesta sovelluksesta tai muuten saatua kuvaa, joka tallettaa tietonsa pikseli pikseliltä.
Kuvan liittäminen objektin pinnalle riippuu pitkälti sekä
kuvan ominaisuuksista että objektin pinnan muodosta ja koosta.
Mahdollisten erityistehosteiden lisääminen voi tehdä kuvan
liittämisestä turhankin monimutkaisen. Tietyt perustoimenpiteet ovat
kuitenkin aina samat:
Vaikka objektin pinta, johon kuva liitetään, olisi minkä mallinen tahansa, tulee siihen liitettävän kuvan olla aina suorakulmion mallinen. Liittämisvaiheessa määrätään, mikä kuvan koordinaatistopiste liitetään kuhunkin pinnan pisteeseen. Kuvaa voidaan joutua venyttämään tai kutistamaan tietyistä suunnista, jotta se saadaan peittämään haluttu alue.