1. SMS - Systems Management Server
1.2. SMS erilaisissa yrityksissä
2.2. SMS-järjestelmän komponentit
2.3. Site (toiminta-alue) ja domain (tietokonejoukko)
2.5. Verkon ja asiakaspään vaatimukset
3.3. SMS MIF Form Generator (lomakkeiden laatija)
3.4. SMS Security Manager (käyttöoikeuksien hallinta)
3.5. SMS Sender Manager (lähettäjäpalvelimien hallinta)
3.6. SMS Service Manager (palveluiden hallinta)
SMS on lyhenne sanoista Systems Management Server, jonka
voisi vapaasti suomentaa järjestelmänhallintapalvelin.
Ohjelman on tehnyt Microsoft. SMS sisältää
työkaluohjelmistoja,
joilla voi hallita verkkoon kytkettyjä työasemia keskitetysti
verkon läpi. Järjestelmä asennetaan Windows NT
-palvelimeen ja se tukee UNIX-, Lan Manager- ja Novell Netware
-palvelimia sekä Macintosh -työasemia. Järjestelmä
voi toimia hyvinkin laajassa systeemissä tukien WANin kautta
tapahtuvaa asiakaspään (client) hallintaa.
Tänä päivänä yritykset käyttävät
huomattavan summan rahaa henkilökohtaisten tietokoneiden
päivittämiseen, huoltoon ja tukeen. Suuret yritykset
kokevat taakkana sen, että niillä on paljon tietokoneita.
Lisäksi yritykset ovat sijoittuneet eri paikkakunnille ja
eri maihin, joten miten hoitaa tietokoneiden huolto. Keskikokoisissa
yrityksissä ovat huolena laitteiden sijainti eri paikkakunnilla
ja vähäinen informaatiosysteeminhallinta. Pienet yritykset
kiinnittävät huomiota tietokoneiden hintaan, eikä
niillä useinkaan ole tietämystä laitteistojen huollosta
ja ulkopuolisen konsultin palkkaaminen on kallista.
Gartner Groupin keräämien tietojen mukaan verkkoon kytketyn
tietokoneen hankintahinta on noin 21 % viidelle vuodelle lasketuista
kokonaiskustannuksista [1]. Loput kustannukset koostuvat operoinnista
(45 %), tuesta (21 %) ja hallinnasta (13 %). Kuvassa 1 on jaoteltu
kokonaiskustannukset verkoitetuissa tietokoneissa viiden vuoden
aikana.
Kuten huomaamme, itse laitteiston hankinnan osuus kokonaiskustannuksista
on vain viidesosa, joten mikäli todellisia kustannuksia halutaan
supistaa, on kustannuksia lähdettävä karsimaan
muualta kuin hankintahinnasta. Tähän SMS voi tarjota
erään ratkaisun.
SMS:ää pystytään hyödyntämään
erikokoisissa yrityksissä ja varsinkin niissä yrityksissä,
jotka haluavat hallita verkotettuja tietokoneitaan keskitetysti.
SMS soveltuu niin pieniin kuin suuriin yrityksiin. Seuraavassa
on kuvattu miten SMS voidaan sovittaa erikokoisiin yrityksiin.
Pienillä yrityksillä ei yleensä ole nimettyä
mikro- ja verkkotukihenkilöä. Tarvittaessa koneiden
päivitystä tai ongelman hakua yrityksestä otetaan
yhteyttä paikalliseen huoltoliikkeeseen. SMS:ää
voidaan tässä tapauksessa käyttää siihen,
että paikallinen huoltoliike tekee 'huoltokäynnin' modeemin
välityksellä, jolloin vian selvitys nopeutuu ja vältytään
turhilta käynneiltä.
Keskikokoisella yrityksellä on yleensä pääpaikka
ja jonkin verran konttoreita eri paikkakunnilla. Mikro- ja verkkotuki
on yleensä pääkonttorissa ja sitä kautta se
hoitaa kaikki muutkin konttorit. SMS:n avulla mikrotuki voi olla
yhteydessä muihin paikkoihin modeemin välityksellä.
Tällöin voidaan esim. suorittaa ohjelmapäivitykset
ilman, että tuen tarvitsee mennä paikan päälle.
Suurissa yrityksissä mikro- ja verkkotukihenkilöstöä on yleensä usealla paikkakunnalla. Tällöin SMS:ää voidaan käyttää esimerkiksi koko yrityksen mikrojen inventointiin (laitteisto ja ohjelmisto) ja ohjelmistojen jakeluun (samat ohjelmat kaikkialla). Kaikki toimipaikat raportoivat suoraan pääkonttorin mikrotuelle.
SMS tarjoaa monia etuja asiakaspään hallintaan etäkäyttönsä ansiosta. Seuraavassa on lueteltu tärkeimpiä SMS:n tarjoamia toimintoja:
SMS:n etuihin kuuluu myös sen soveltuminen mikroverkkoihin,
joissa on paljon erilaisia tietokoneita.
Seuraavissa kappaleissa perehdytään lähemmin SMS-järjestelmän
sisältöön, komponentteihin ja SMS:n vaatimiin laitteistoihin.
SMS on arkkitehtuuriltaan jaettu neljään kerrokseen.
Ohjelmat ja data siirretään kerroksissa alaspäin,
kun inventointitieto liikkuu kerroksissa ylöspäin. SMS:n
neljä kerrosta ovat seuraavat:
Kerros 1 (Central Site) sisältää SMS-keskuspalvelimen.
Se on linkitetty SQL-palvelimeen, joka säilyttää
verkon tietokoneista kerättyä tietokantaa.
Kerros 2 (Primary Sites) sisältää SMS-pääpalvelimet
(-palvelimen). Ne jakavat kuormat ja toimivat sisäänkirjautumispalvelimina
ja paikallistavat suurimman osan verkon liikenteestä. Ne
myös sisältävät paikalliset SQL-inventointitietokannat.
SMS-hallintaohjelmat ovat käytettävissä kaikissa
SMS-pääpalvelimissa.
Kerros 3 (Secondary Sites) sisältää olemassa
olevat SMS-toissijaispalvelimet, kuten Lanman, Novell tai Windows
NT (ei SQL-palvelinta).
Kerros 4 (Clients) sisältää työasemat.
Kuvassa 2 on kuvattu nämä SMS:n neljä kerrosta.
Kuvasta nähdään, että pääpalvelimia
voi Primary Site-kerroksessa olla useita. Ne voivat myös
sijaita maantieteellisesti eri paikoissa. Data kulkee keskuspalvelimelta
työasemille pää- ja toissijaispalvelimien kautta
ja työasemilta palautuu keskuspalvelimille takaisin inventointitieto.
Liitteenä olevassa taulukossa 1 on kuvattuna SMS:n vaikutukset
ja edut käyttäjille mikrotietokoneverkossa. Liitteessä
2 on kuvattuna tarvittavat työkalut, joiden avulla palvelut
saadaan käyttöön.
SMS-järjestelmän sisältämät komponentit
ovat Site Server (toiminta-alueen palvelin), SQL -palvelin, Helper
Server (avustajapalvelin), Distribution Server (jakelijapalvelin),
Logon-Server (sisäänkirjautumispalvelin) ja Clients
(työasemat).
Toiminta-alueen palvelimia (Site Servereitä) tulee
olla vähintään yksi toiminta-aluetta (siteä)
kohti. Tämän palvelimen tulee olla Windows NT-palvelin.
Se sisältää seuraavat SMS:n osat: SMS Administrator
(hallintaohjelma), sisäänkirjautumiskomentojonot (Logon
Scripts), sovellusten verkkoasennuskomentojonot, auditointitiedostot,
PDF-tiedostot sekä hallintaohjelmistot, kuten MIF Form Generator
(lo-makkeiden laadinta) ja SMS-network manager (verkon valvota).
Jokaisessa Primary Sites-kerroksessa sijaitsevassa SMS-pääpalvelimessa,
jonka on oltava Windows NT -palvelin, täytyy olla
asennettuna SQL-palvelin. Tämän on oltava Microsoft
SQL -palvelin versio 4.21 tai uudempi (suositellaan versiota 6.5),
ja sitä käytetään inventointitietojen tallennukseen.
SQL -palvelin voi olla samassa koneessa kuin pääpalvelin
tai se voi olla eri palvelimessa. Vaikkakin jokaisella pääpalvelimella
on oma tietokanta, niin eri pääpalvelimet voivat jakaa
saman SQL -palvelimen. SQL -palvelimen toiminta on huomattavasti
tehokkaampaa, kun pääpalvelimet sijaitsevat saman lähiverkon
sisällä.
Avustajapalvelin (Helper Server) avustaa Site Serveriä
keventämällä sen kuormaa. Sen sisältämät
osat ovat ajastaja (Scheduler), lähettäjä (Despooler),
inventointisuoritin (Inventory Processor) ja inventointilataaja
(Inventory Data Loader).
Jakelijapalvelin (Distribution Server) toimii jakelupisteenä,
kun paketteja (esim. ohjelman asennus, inventointi) jaetaan työasemille
asennettavaksi tai suoritettavaksi. Kutakin pakettia siirretään
vain yksi kappale jokaista ryhmää varten, jotta verkkoliikenne
pysyisi mahdollisimman pienenä. Jakelijapalvelin voi olla
Windows NT-, NetWare-, Lan Server- tai Lan Manager -palvelin.
Sisäänkirjautumispalvelin (Logon Server) välittää
konfiguroinnit, inventoinnin keräykset, pakettien asennuksen
ja verkkosovellusten asennuksen asiakaspään (client)
tietokoneille, jotka sijaitsevat sen hallitsemalla toimialueella
(Domain). Minkä tahansa tuetun verkon palvelin voi toimia
sisäänkirjautumispalvelimena (Logon Server). Pienissä
SMS-verkoissa SMS-pääpalvelin toimii sisäänkirjautumispalvelimena
sekä jakelija- ja SQL -palvelimena.
SMS:n työasemaohjelmiston työasemiin voidaan asentaa automaattisesti SMS-työasemaohjelmisto suorittamalla sisäänkirjautumiskomentojono (Logon Scripts) tai muuten ajamalla SMSLS.bat-komentojonotiedosto.
SMS-pääpalvelimet kommunikoivat keskenään
lähettäjien (Sender) avulla. Pääpalvelimessa
on oltava vähintään yksi lähettäjä.
Lähettäjä voi olla LAN Sender, RAS Sender tai SNA
Sender. Lähettäjä toimii NT-palveluna (Service).
Site ja domain ovat SMS-verkon osa-alueita. Site on aina samassa lähiverkossa oleva toiminta-alue. Domain koostuu tietokoneiden joukosta. Tämä joukko sisältää vähintään yhden palvelimen sekä siihen kuuluvat työasemat. Jokainen toiminta-alue (site) käsittää vähintään yhden tietokonejoukon (domainin). Talon sisällä olevat lähiverkot voivat muodostaa yhden toimialueen (site), vaikka talossa olisi eri domain-alueita. Eri sitet voivat sijaita vaikka eri puolilla maapalloa. Kuvasta 3 nähdään New York Siten (toiminta-alue) sisältävän kaksi domainia (tietokoneiden joukkoa) NewYork ja NewYork_Netware sekä kaksi Siteä. Nämä domainit sisältävät tietokoneet, kuten kuvassa NewYork sisältää 3 palvelinta (NewYork3, 89 ja 37) ja 11 työasemaa.
Toiminta-alue (site) sisältää aina vähintään
site-palvelimen ja Primary Domain Controlin (PDC). Jos toiminta-alue
(site) sisältää myös SQL -palvelimen, niin
toiminta-aluetta (site) sanotaan Primary siteksi, jolloin toiminta-alue
(site) sisältää paikalliset inventointitietokannat.
Primary Siten alla voi olla vielä Secondary site, jossa ei
ole omaa SQL -palvelinta, vaan se lähettää inventointitietokannat
hierarkiassa yläpuolella olevaan Primary Siteen. Secondary
siten alla ei voi enää olla toiminta-alueita (siteja).
Ylin hierarkinen site on Central site, jonka alaisuudessa kaikki
muut sitet ovat. Central site sisältää SQL -palvelimen,
johon kerätään kaikki tiedot järjestelmästä,
kuten inventaario-, status- ja ohjelmistotietokannat alapuolilla
olevista siteista.
Tälläisestä hierarkiasta saadaan se ilmeinen etu,
että jokaisen Primary siten pääkäyttäjä
voi valvoa alapuolellaan olevia Secondary siteja. Inventaariotiedot
kulkeutuvat kuitenkin aina Central siteen saakka (katso kuva 4).
Secondary siteä on aina hallittava sen yllä olevasta
Primary sitestä, koska Secondary sitessä ei ole SQL-tietokantaa.
SMS:n palvelimen prosessorin tulee olla Pentium- tai RISC-pohjainen
prosessori. Sen on tuettava Windows NT Server 3.51 tai
uudempaa versiota Windows NT -palvelinohjelmistosta. SMS:n ohjelmiston
asennus vaatii noin 150 Mb:n tilan kovalevyllä, kun taas
SQL-palvelinohjelmiston vaatima kovalevytila on noin 100 Mb:ä.
SQL-palvelin tarvitsee myös kovalevytilaa käyttäjiltä
kerättyä dataa varten, noin 30 kb:ä käyttäjää
kohti. Ohjelmistonjakelu sen sijaan vaatii kovalevytilaa neljä
kertaa enemmän asennettavan ohjelmiston kokoon nähden.
Suositeltava kovalevyn koko on siten 1-4 Gb:ä. Ohjelmiston
asennusta varten tarvitaan CD-ROM-asema, jonka on tuettava
käytössä olevaa Windows NT-palvelinohjelmistoa.
Keskusmuistia tarvitaan minimissään 32 MB:ä. Jos
samaan palvelimeen kuuluvat sekä SMS-palvelin että SQL-palvelin,
tarvitaan keskusmuistia 40 MB:ä. Yleensä keskusmuistin
koon olisi hyvä olla vähintään 64 MB:ä.
SQL-palvelimen ohjelmiston on oltava yksittäiskäyttäjäversio
Microsoft SQL Serverin versio 6.0:sta tai sitä uudemmasta
versiosta. Suositeltavaa olisi käyttää SQL Serverin
versiota 6.5.
Palvelinkonetta, johon on asennettu SMS-ohjelmisto, voidaan etähallita
joltakin muulta samaan lähiverkkoon kytketyltä tietokoneelta.
Tähän tietokoneeseen on asennettava SMS-administrator-ohjelmisto
ja käyttöjärjestelmänä on oltava Windows
NT:n työasema versio 3.51 tai Windows NT server versio 3.51.
Myös näiden ohjelmien uudemmat versiot käyvät
etähallintaan.
SMS-järjestelmä on rakennettu tukemaan erilaisia verkkoja,
jotta se voitaisiin asentaa hyvinkin monenlaisiin verkkoympäristöihin.
Tuettuja verkkoja ovat ohjelman tekijän Microsoftin verkot
Windows NT server versio 3.51 ja LAN Manager versio 2.1 tai näiden
verkkojen uudemmat versiot. Myös muiden valmistajien verkot
ovat tuettuja kuten, Novellin NetWare 3.1x ja 4.x sekä IBM:n
LAN Server 3.0 ja 4.0. Kaikki muut verkkoprotokollat ovat tuettuja
(mm. TCP/IP ja IPX), mikäli niillä on Windows NT server
-verkon tuki. LU 6.2-verkkoprotokolla on tuettu, jos se toimii
Microsoft SNA -palvelimen kanssa. Järjestelmää
voidaan käyttää kaikilla Microsoftin etäkäyttöä
tukevilla ohjelmilla, sisältäen mm. protokollat ISDN,
X.25 ja asynkrooninen.
SMS:llä hallittavan asiakaspään (client) tietokoneen
käyttöjärjestelmän voi toimittaa moni valmistaja.
Microsoftin valmistamista soveltuvat Windows 3.1, Windows 95,
Windows työryhmä 3.11, Windows NT työasema 3.x,
Windows NT työasema 4.0, MS-DOS 5.0 tai jokin dosin uudempi
versio. Kuten nähdään, lähes kaikki Microsoftin
valmistamat käyttöjärjestelmät tukevat SMS-järjestelmän
käyttöä. Muita tuettuja tietokoneiden käyttöjärjestelmiä
ovat IBM:n OS/2 2.x ja OS/2 WARP sekä Apple Macintosh System
7. Asiakaspään tuettavuutta voidaan vielä tästä
laajentaa Digital Equipment Corporation toimittamalla tuella Pathworks
server käyttöjärjestelmille sekä Unixista
käyttöjärjestelmille AIX, HP-UX, OSF/1, Sun Os,
Solaris, Ultrix ja VMS.
Koska SMS-järjestelmä tukee näinkin monia verkkoja
ja vielä useampia asiakaspäässä olevia käyttöjärjestelmiä,
voidaan todeta tämän järjestelmän soveltuvan
hyvinkin moneen erilaiseen käyttöympäristöön.
SMS-järjestelmä on myös melkein riippumaton verkon
käyttämästä protokollasta ja asiakaspään
käyttöjärjestelmästä.
SMS-palvelimen hallintaa varten voidaan asentaa hallintaohjelmat samassa lähiverkossa olevaan tietokoneeseen. Tämän tietokoneen on täytettävä ylläesitetyt määritykset. Ohjelmistolla voidaan hallita eri SMS-palvelimia riippumatta siitä, missä sitessä ne sijaitsevat. Hallintaohjelmiston käyttäjän on kuuluttava järjestelmänvalvojien (administrator) ryhmään saadakseen käyttöönsä SMS-palvelimen. Asennettaessa SMS-hallintaohjelmia tulevat asennuksessa myös seuraavat ohjelmat (katso kuva 5).
SMS administrator-ohjelmalla hallitaan SMS-ympäristöä.
Kun se käynnistetään, on siihen ensiksi kirjauduttava
sisään SQL -serverin käyttäjäksi, eli
sen SMS-palvelimen, jota halutaan käyttää (kuva
6).
Kun järjestelmä hyväksyy sisäänkirjautumisen
saadaan näkyviin SMS Administrator -ikkuna. Riippuen siitä,
mihin SMS-palvelimeen on sisäänkirjauduttu saadaan näkyviin
kaikki sen SMS-palvelimen alapuolella olevat palvelimet. Eli jos
sisäänkirjaudutaan Secoundary siteen ei saada näkyviin
sen yläpuolella olevaa Primary siteä. Kuvassa 7 on sisäänkirjauduttu
SMS-keskuspalvelimeen, josta voidaan näin hallita kaikkia
SMS-järjestelmän sisältämiä siteja.
SMS adminidtrator-hallintaohjelmalla voidaan hallita asiakastyöasemia (clients). Kuvasta 7 voidaan nähdä että avoinna on Sites-, Jobs-, ja Package-ikkunat. Tästä sites-ikkunasta hallitaan siteja ja niihin kytkettyjä työasemia. Siitä voidaan valita mikä tahansa työasema ja tarkastella sitä lähemmin. Sen kautta voidaan myös järjestellä siteen luottosuhteita. Kuvassa 8 on napautettu hiirellä kaksi kertaa sites-ikkunassa olevan tietokoneen PIJ kohdalla. Tällöin on saatu auki ikkuna, jossa näkyy asiakaspään tietokoneesta kerätyt tiedot.
Kuva 8. Asiakaspään tietokoneen tiedot [7].
Packages-ikkunan kautta voidaan tehdä ohjelmapaketteja,
joiden avulla voidaan jakaa sovelluksia asiakaspään
työasemille. Nämä paketit voivat sisältää
ohjelman asennuspaketin, joka asentaa ohjelman paikalliselle työasemalle
erilaisilla asennusvaihtoehdoilla, kuten suoritettavaksi verkossa
olevalta palvelimelta. Paketti voi myös sisältää
ohjelmakuvakkeen asennuksen työasemille. Kolmas pakettimalli
on inventointipaketti, jonka avulla voidaan kerätä tietoa
työasemille asennetuista ohjelmista. Yhteistä näille
kaikille paketeille on, että niiden suorittamiseen työasemissa
käyttäjä tarvitsee vain tulleen paketin käynnistämisen.
Tällöin esimerkiksi ohjelmanasennuspaketti asentaa ohjelman
automaattisesti. Valmiit paketit ovat tällä hetkellä
saatavissa vain Microsoftin uusimmille ohjelmille.
Jaettaessa ohjelmapaketteja asiakaspään työasemille
on sitä varten luotava töitä, joita voidaan
tehdä Jobs-ikkunassa. Työtä luotaessa on
määriteltävä minkälainen työ on
kyseessä, ohjelmapaketin jako työasemille, jaetun sovelluksen
ohjelmapaketin jako vai onko kyseessä inventointipaketin
käyttöönotto. Tämän jälkeen on määriteltävä
työasemat tai sitet joihin nämä paketit jaetaan.
Samalla myös määritellään, miten nopeasti
paketit jakautuvat työasemille sekä miten kauan paketit
ovat voimassa, jos niitä ei saada heti toimitettua työasemille.
Paketin lähettäjä tarkastaa, onko tämä
paketti jo aikaisemmin saapunut kyseiselle työasemalle, siinä
tapauksessa sen toimitus voidaan peruuttaa tai se voidaan toimittaa
perille siitä huolimatta.
Hallintaohjelmiston muita ominaisuuksia on sitein ja asiakastietokoneiden
ryhmittelyä varten olevat ikkunat. Niiden avulla voidaan
järjestellä siteja ja varsinkin tietokoneita paremmin
hallittavaksi. Hälytysten tarkkailua varten on olemassa toiminto,
jonka avulla voidaan tarkkailla, toimivatko kaikki ohjelmat ja
onko niistä tullut hälytyksiä.
SMS:n tietokannan hallintaohjelmiston avulla voidaan hallita SQL -tietokantaa. Ohjelman avulla voidaan poistaa ylimääräisiä käyttäjätunnuksia. Niitä syntyy, kun asiakaspään tietokoneissa on monikäynnistysjärjestelmiä (multi config) tai samaa käyttäjätunnusta käytetään jollakin toisella tietokoneella. Ohjelman avulla voidaan myös poistaa valmiita töitä, joita ei enää tarvita. Lisäksi voidaan poistaa laitteistoja, joita ei ole käytössä ja vanhaa historiatietoa.
MIF Form Generatorilla voidaan luoda käyttäjille lomakkeita,
joita he voivat täyttää. Nämä tiedot
näkyvät sitten SMS-hallintaohjelmassa tietokoneen kuvauksen
kohdalla. Lomake näkyy asiakaspään tietokoneessa
MIF Entry-ohjelmalla, joka sisältyy SMS Client-ohjelmaan.
Kuvassa 10 näkyy MIF Form Generatorin sivu. Siinä on
luotu lomake, jossa kysytään nimeä, sähköpostiosoitetta,
puhelinnumeroa, osastoa, rakennusta ja toimistoa.
SMS Security Managerilla asetetaan käyttöoikeuksia SMS-hallintaohjelman
eri toimintoihin. Tällä ohjelmalla voidaan tietyiltä
SMS:n hallintaohjelmien käyttäjiltä rajoittaa pääsyä
eri palveluihin. Annetut tasot voivat olla ei pääsyä,
vain katselu oikeus, täydet oikeudet tai oletusoikeudet.
Kuvasta 11 näkyy, että käyttäjälle dbo
on määritelty täydet oikeudet kaikkiin SMS-hallintaohjelman
tarjoamiin palveluihin. Kun käyttöoikeuksia vaihdetaan,
ne ovat aluksi ehdotettuja oikeuksia (proposed rights). Vasta
sitten, kun ne on talletettu SQL-palvelimen tietokantaan, niistä
tulee voimassa olevia oikeuksia (current rights).
SMS Sender Manageria käytetään lähettäjäpalvelimien
hallintaan. Ohjelmalla voidaan määritellä lähettäjäpalvelimien
tyyppi, sijainti, lähetyskaistan leveys sekä vastaanottajan
osoite.
SMS Service Manageria käytetään palveluiden hallintaan
eri SMS-palvelimissa. Oh-jelmalla voidaan käynnistää
ja pysäyttää palveluita. Ohjelma vastaa Windows
NT:n palveluiden hallintaohjelmaa.
Asiaskaspään ohjelmat asennetaan työasemille asentamalla
käyttäjän sisäänkirjautumiskomentojonoon
SMSLS.BAT-niminen ohjelma. Tämä asentaa SMS:n tarvitsemat
ohjelmat käyttäjän työasemalle siinä
vaihessa, kun käyttäjä kirjautuu lähiverkon
käyttäjäksi. Asennusohjelma asentaa kuvassa 14
näkyvät ohjelmat työasemaan, jossa käyttöjärjestelmänä
on Windows 3.x tai Windows 95. Asennuksen tapahtuessa Windows
NT:hen ei asenneta Remote control-ohjelmaa, jonka avulla
voidaan hallita työasemaa etäisesti. Syynä on se,
että Windows NT sisältää jo etäkäyttöohjelman.
Package Command Managerilla hallitaan työasemalle lähetettyjä paketteja. Ohjelmalla voidaan suorittaa paketit. Ohjelma käynnistyy automaattisesti, kun uusi paketti on saapunut työasemalle. Program Group Control ohjelmalla tarkistetaan, onko työasemalle lähetetty uusia kuvakkeita verkosta suoritettavia ohjelmia varten. Ohjelma käynnistyy automaattisesti joka kerta sisäänkirjautumisen yhteydessä. MIF Entryn avulla voidaan täyttää MIF Form Generatorilla tehtyjä lomakkeita.
SMS-ohjelmisto näyttää periaatteessa erittäin
soveliaalta monenlaisiin erilaisiin verkkojärjestelmiin.
Käytännössä ohjelma mielestäni on kuitenkin
liian raskas sovellettavaksi pieniin verkkoihin. Sovellus pääsee
parhaiten oikeuksiinsa sijoitettuna suuriin verkkoihin, missä
on standardit työasemat ja käyttöympäristö
pysyy vakaana. Näin on esim. pankeissa, joissa käyttäjät
eivät päivitä ja asenna ohjelmia tietokoneille
koko ajan. Voisin kuvitella SMS-järjestelmän soveltuvan
huonosti ohjelman kehittämistä harjoittaville yrityksille,
joissa käyttöympäristö muuttuu koko ajan.
On myös otettava huomioon, onko asiakaspäässä
olevilla koneilla yksi vai monta käyttäjää,
koska SMS-asiakasohjelmiston asennuskäsky sijoitetaan käyttäjien
sisäänkirjautumiskomentojonoihin. Tällöin
SMS-asiakasohjelman asennus käynnistyy joka kerta, kun uusi
käyttäjä kirjautuu tietokoneelle. Näin SMS:n
käyttöhenkilökunta joutuu poistamaan kannasta kaikki
kaksinkertaiset käyttäjät.
Koska SMS-järjestelmä vaatii lähes kokoaikaista
tietokantojen tarkkailua, on suurissa verkoissa sitä varten
varattava vähintään yksi henkilö ja hänelle
varahenkilö. Kun SMS-järjestelmä on kokonaisuudessaan
käytössä, on se huomattava helpotus mikrotukihenkilöstölle
edellyttäen, että ympäristö pysyy samana ja
että käytetään Microsoftin ohjelmistoja. Tällä
hetkellä vain Microsoftin ohjelmistoihin löytyvät
suoraan SMS-ohjelmistolla tapahtuvaan asentamiseen soveltuvat
asennustiedostot.
SMS-ohjelmiston tarpeellisuutta vähentää se, että
Microsoft on esitellyt tulevan Windows NT 5.0:n ominaisuuksia.
Tämä järjestelmä tulee sisältämään
kaiken sen ja paljon muuta mitä SMS-järjestelmä
sisältää tällä hetkellä [4]. Eikä
myöskään saa unohtaa verkkotietokoneiden tuloa
markkinoille, sillä verkkotietokoneet tekevät SMS:n
tyyppiset ohjelmistot tarpeettomiksi. Se, otetaanko verkkotietokoneita
yrityksissä käyttöön ollenkaan, vaikuttaa
tietysti asiaan.
AIX Advanced Interactive Executive. IBM:n versio Unixista.
B Byte eli Tavu.
b Bit eli Bitti.
HP-UX HP:n versio Unixista.
IPX Internet Packet Exchange on Novellin lähiverkon siirtokäytäntö.
ISDN Integrated Services Digital Network eli digitaalinen puhelinliittymä.
TCP/IP Transmission Control Protocol / Internet Potocol on yhteyskäytäntö ja siihen
liittyvien palveluiden joukko.
RAS Remote Access Service mahdollistaa etäkäyttäjän kytkeytymisen verkkoon modee-
milinjaa pitkin.
SMS Systems Management Server.
SQL Structured Query Language on rakenteinen kyselykieli, jolla voidaan tehdä tieto-
kantahakuja.
SNA Systems Network Architecture on IBM:n kattava tietoliikenteen kehitysarkkitehtuuri.
Se mahdollistaa tiedonhallinnan hajauttamisen verkossa.
UNIX Monen käyttäjän käyttöjärjestelmä, joka on sovitettu lukuisiin erilaisiin ja eri
tyyppisiin koneisiin. Myös OSF/1, Sun Os, Solaris, Ultrix
ja VMS.
[1] Gartner Group fep 96: Total cost of ownership: reducing pc/lan cost in the enterprise.
[2] Microsoft Systems Management Server: Architectural Overview http://www.microsoft.com/technet/boes/bo/sms/prodfact/whatsin6.html
[3] Kivimäki, Jyrki: Windows verkot. Espoo. Suomen Atk-kustannus Oy. 2. p, 1996.
[4] Tietokonelehti www-sivut, uutiset 5.11.1996, Esko-Ensio Pipatti.
http://www.tietokone.fi/uutiset
[5] Microsoft Systems Management Server-esite
[5] Microsoft SQL Server-esite
[6] Microsoft Systems Management Server manual
[7] Microsoft Family BackOffice: Microsoft Systems Mamagement Server
http://www.microsoft.com/smsmgmt/
http://www.microsoft.com/technet/boes/bo/sms
[8] Järvinen, Petteri: PC-tietosanakirja. Helsinki. Yritysmikrot Oy. 1994.
[9] Kivimäki, Jyrki & Rousku, Kimmo: Windows NT tehokäyttäjän opas. Espoo. Suomen
Atk-kustannus Oy. 1996.
[10] Saarinen, Erkki: Mikrosanasto. Vantaa. Pagina. 1995.
Witherspoon Craig ja Colette:Tehokas client/server verkko, alkuteos Optimizing Client/Server Networks, suom. Holttinen Jarmo. Espoo. Suomen Atk-kustannus Oy. 1995.
Microsoft BackOffice: http://www.microsoft.com/backoffice
The Gartner Group home page: http://www.gartner.com