Viimeaikojen kova kilpailu selainmarkkinoilla on johtanut väistämättä siihen, että on tullut tarvetta kehittää uusia palveluja käyttäjille. Siitä lähtien kun selaimissa siirryttiin graafisiin selaimiin, joiden kehitys onkin ollut huimaa, on keksitty käyttäjille enemmän ja enemmän uusia tarpeita. Alussa selainten valmistajia oli useita, mutta nyt kilpailu on rajannut varteenotettavat selainvalmistajat kahteen yritykseen eli Microsoftiin sekä Netscapeen.

Kyseiset yhtiöt ovat kilvan kehitelleet nyttemmin suurta kohua saanutta kanavatekniikkaa(englanniksi channel). Suurin osa kohusta on syntynyt lähinnä kovasta mainonnasta, sillä kumpikin yritys on yrittänyt saada oman kanavatekniikkansa puolelle puhujiksi ja palveluntarjoajiksi suuria yrityksiä. Tämä pakoittaakin käyttäjät jälleen arvoimaan tarpeensa selaimen päivityksen suhteen. Palvelua kutsutaan myös nimellä push-tekniikka. Tämä on harhaanjohtava nimi, koska palvelin ei työnnä selaimelle tietoa, vaan selain itse käskee palvelinta lähettämään uutta sisältöä sivuille.

Ensimmäisenä kanavan ajatuksen tasolta totetukseen asti esitteli webcasting pioneeri Pointcast. Pian perässä asteli enemmänkin selainpuolella tunnetut Netscape sekä Microsoft omien selaintensa uusilla versioilla. Näistä Netscape on ottanut selainpakettiinsa tuen myös Marimba-yhtiön castanet-palvelua varten. Castanet on on askeleen edellä kanavatekniikasta sillä se mahdollistaa jo sovellusten lähettämisen webcasting-tekniikalla.

Kanavat ovat erittäin suosittuja yritysten puolelta, koska tekniikalla voidaan kohdistaa mainontaa tarkemmin yksilöille, sekä se palvelee asiakkaita hyvin. Asiakkaat taasen saavat kanavien kautta tietoa juuri niistä asioista joista hän on kiinnostunut. Käyttäjän personoimisessa on kanavatekniikan avulla saavuttu askel lähemmäksi yksilöä.

Aluksi tulen käsittelemään yleisesti kanavan määritelmää sekä sen toimintaperiatteita. Tästä siirrytäänkin tutkailemaan kahden kilpailevan yrityksen, Microsoftin sekä Netscapen, uusimpia selaimia ja niiden ominaisuuksia. Lisäksi luomme lyhyen katsauksen Active Desktop-komponentteihin. Lopuksi laitamme vielä Internet Explorer 4.0:n sekä Netscape Communicator 4.0:n samalle viivalle ja vertailemme niiden kilpailukykyä toisiaan vastaan.

Kanava (engl. Channel) on dynaaminen sisältö joka voidaan tilata itselle palveluntarjoajalta. Tämän jälkeen käyttäjä saa kanavan sisällön aina tietyn väliajoin päivitettynä selaimelleen. Kanavasta esimerkkinä voisi mainita esimerkiksi uutispalvelun, joka tietyin väliajoin päivittäisit tuoreet uutiset. Tai vaihtoehtoisesti se voisi olla päivän lehti joka päivittyisi aina aamuisin kun avaat tietokoneen ja pääsisit lukemaan päivän uutiset.

Itsessään kanavien toiminta ei ole mitenkään monimutkaista. Toisin kuin push-tekniikan nimi antaa käsittää, kyseessä ei ole mikään television tapainen kanava. Kanavat toimivat siten, että käyttäjän tilatessa kanava häneltä kysytään kanavaan liittyen rekisteröintitietoja. Näiden tietojen perusteella jokainen kanava voidaan muodostaa käyttäjän mielenkiintojen mukaan. Kanavan päivitys tapahtuu itse asiassa myöhemmin siten, että selain tai sen osa tilaa uuden päivitetyn version kanavan sisällöstä kanavan tarjoalta. Täten käyttäjän ei tarvitse vaivata itseään menemällä sivulle ja lataamalla sivun sisältöä itse, vaan kaikki tapahtuu taustalla huomaamattomasti. Palvelin toimii samaten kuin ennenkin, sille tulee pyyntö lähettää tietty sisältö asiakaskoneelle ja tämä lähetetään kuten kyseessä olisi mikä tahansa muukin pyyntö.

Nykyistä tapaa siirtää tietoa palvelinten sekä asiakaskoneiden välillä kutsutaan nimellä Webcasting. Se käsittää kolme erilaista tapaa jaella tietoa palveluntarjoajalta käyttäjille. Yhtä tapaa kutsutaan nimellä broadcasting, jota voidaan verrata vaikkapa radiolähetykseen. Tieto lähetetään verkkoon välittämättä siitä, ketkä sen haluavat vastaanottaa. Tämä tietenkin hidastaa verkon toimintaa suunnattomasti, koska sama tieto kulkee myös niille koneille joita ei tieto kiinnosta.

Toinen tapa välittää tietoa on unicasting, jolla lähetetään jokaiselle palvelun tilaajalle erikseen tietovirta yksilöidysti. Tätä tekniikkaa hyväksi käyttävät Netscape sekä Microsoft uusimpien selaintensa kanavatekniikoissa. Tämä ei rasita verkon kuormaa läheskään yhtä paljoa kuin broadcasting-tekniikka.

Kolmas ja kehittynein Webcasting-muoto on multicasting. Sen avulla on mahdollista välittää tietoa jopa tuhansille käyttäjille samanaikaisesti. Multicasting mahdollistaa datan, audion sekä videokuvan reaaliaikaisen lähetyksen verkon resursseja liikaa tuhlaamatta. Tämän avulla tieto menee suoraan palvelun tilanneille käyttäjäryhmille.

                     Kuva 1: Broadcast, Unicast sekä Multicast esitettynä kuvallisesti.

Netscape huomasi ensimmäisenä mahdollisten kanavien tulon myös selainpuolelle ja lähti kehittämään tekniikkaa jolla toteutus olisi mahdollista. Alussa oli Constellation, Netscapen selainkanavien esiaste, joka esiteltiin syksyllä 1996 Comdex messuilla. Viime keväällä tuli jo ensimmäisiä testiversioita(betoja) Netscapen uudesta www-selainpaketista nimeltä Communicator. Communicator sisältää huimia uudistuksia Netscapen vanhaan selainjärjestelmään verrattaessa. Pakettiin kuuluu muunmuassa Composerin omien WWW-sivujen tekoa varten, Conferencen konferenssien ylläpitoon verkossa sekä Calendar kalenterisovelluksen. Lisäksi Communicator sisältää Constellation sovelluksen uudistetun version nimeltä Netcaster. Communicator on Netscapen versioinnissa saavuttanut numeron 4.0.

Netscape Communicator 4.0 on joukko avoimien internet-tekniikoiden varassa toimivia työryhmäsovelluksia. Tuoteperheeseen kuuluu itse selaimen eli Navigatorin lisäksi myös joukko muita sovelluksia, joista kiinnostavin uutuus on Netcaster-kanavatekniikka. Communicator pyrkii tyydyttämään käyttäjän tarpeen mahdollisimman monelta kantilta. Siihen on mahdollista liittää kalenteria ja sähköpostinlukuohjelmaa sekä muita tavallisen käyttäjän kannalta tarpeettomampia sovelluksia, kuten Conference, joka on tarkoitettu lähinnä internet-äänipuheluihin sekä ylläpitämään konferenssia verkossa.

Merkittävimpiä sisäisiä muutoksia selaimen eli Navigatorin puolella on Dynamic HTML-kieli, jolla saadaan luotua erilaisia dynaamisia komponentteja sivuille. Dynamic HTML:ää onkin laajasti käytetty elävöittämään kanavien sisältöä. Lisäksi selain tukee JavaScriptin versiota 1.2.

Varsinainen kanavatekniikka perustuu kokonaan Javalla ohjelmoituun Netcaster-kanavavastaanottimeen. Tällä voidaan liittyä Netcaster-muotoon koodatuille kanaville tai perinteisille html-koodatuille sivuille. Html-sivuille liityttäessä selain toimii samalla tavalla kuin perinteinen offline-selain. Netcasterille ilmoitetaan päivitystiheys sekä hakemistosyvyys eli montako kerrosta sivuja halutaan varastoon tallettaa. Käytännössä sivut talletetaan levymuistiin. Näitä talletettuja sivuja voidaan sitten selailla menemättä ollenkaan itse verkkoon ollenkaan.

Kanavasivut voivat sisältää dynaamisesti vaihtuvaa sisältöä. Sivuilla voidaan käyttää JavaScript kieltä, Dynamic HTML koodausta sekä Java-appletteja elävöittämään sisältöä. Netscape on luvannut myös toimittaa Communicatorin mukana tuen ActiveX-komponenteille sekä Visual Basic Script kielelle, jolloin näitä voitaisiin myös käyttää kanavan sisällössä.

Netscapen kanavatekniikka ei ole kuitenkaan sidottu pelkästään Netcaster-muotoon koodatuille sivuille. Netcasteriin on sisäänrakennettu tuki myös Marimba-yhtiön Castanet-teknologiaa varten. Netcaster hyväksyy kanavikseen myös nämä kanavat. Ratkaisuna se, ettei lähetä luomaan enää uusia standardeja kanavien luomiseen, oli Netscapelta järkevä.

Netcasterin toiminta-ajatus on siinä, että käyttäjä tilaa itselleen jonkun kanavan, joka päivittyy tietyin väliajoin käyttäjän koneelle. Suurin ero entisiin päivitys menetelmiin verrattuna on se, ettei käyttäjän itse tarvitse hakea sivuja eikä etsiä tietoa. Tätä tekniikkaa kutsutaan nimellä netcasting. Tekniikka ei kuitenkaan ole niin uusi ja mullistava kuin voisi ajatella. Koko kanava toimii siten, että netcaster pyytää tietyin säädeltyin väliajoin valituilta palveluntarjoajilta sivut joita sitten käyttäjälle päivitetään. Päivitys tapahtuu tausta-ajona ja uusin informaatio on aina saatavilla. Ainoa joka tosiaan on jäänyt käyttäjän harteilta pois on itse URL-osoitteen kirjoittaminen tai reload-painikkeen painaminen.

Itse Netcaster-sovellukseen liittyy myös olennaisesti kanavan etsin (engl. Channel finder). Se hakee tietyiltä palvelimilta kanavia, joita käyttäjä voi halutessaan itselleen tilata. Käyttäjän tilatessa kanavan hän rekisteröityy sen käyttäjäksi sekä muuttaa oletusasetukset haluamikseen. Käyttäjällä on mahdollisuus valita haluaako hän kanavan olevan erillisessä ikkunassa vaiko ‘webtop’-komponenttina. Komponentti vastaa koko ruudun kokoista työpöydän päällä olevaa ikkunaa. Järjestelmän ideana on se, ettei kanavajärjestelmää ole sidottu mihinkään yksittäiseen käyttöjärjestelmään. Lisäksi käyttäjä voi halutessaan valita, millaista materiaalia hän kanavan kautta haluaa itselleen tulevan.

Koska Netscape ei käytä kanavien muodostamisessa varsinaisesti mitään uusia tekniikoita, ei myöskään uusia ohjemointikieliä välttämättä kanavan ohjelmointiin tarvitse opetella. Kanavan tiedostot ovat tavallisia HTML-tiedostoja, joissa voidaan käyttää uuden Dynamic HTML -kielen lisäksi JavaScriptin versiota 1.2 sekä Java-appletteja. Netcaster sisältää myös omia API(Application Programming Interface) kutsuja. Kirjastojen valmiilla scripteillä saadan lisättyä omalle kanavan etusivulle kanavan tilaus kätevästi.

Näillä ja omalla kekseliäisyydellä varustetuilla sivuilla on mahdollisuus saada näyttäviä esityksiä aikaan.

Kanava muodostetaan pääosin HTML-tiedostoista, jotka sisältävät edellä kuvattuja ohjelmointikieliä. Päätason HTML-tiedoston URL toimii koko kanavan osoitteena. Tyypillisesti päätason tiedosto on linkitetty muihin tiedostoihin sisällön mukaisesti, kuten tavallisissakin siteissä. HTML-tiedostot sisältävät tavallisesti tekstiä sekä eri tagien väliin sijoitettuja ohjauskoodeja, joilla tuodaan esimerkiksi kuvia sivun ulkoasuun. Sekä JavaScriptiä että Javaa käytetään luomaan sivulle dynaamisia komponentteja.

Microsoft Internet Explorer (IE) poikkeaa Netscapen ratkaisusta selainpaketissa siten, että se on lähinnä käyttöjärjestelmäpäivitys Windowsiin. Se korvaa monia DLL-tiedostoja ja antaa mahdollisuuden vaihtaa perinteinen työpöytä selaintyöpöydäksi, joka toimii hieman selaimen tavoin. Esimerkiksi perinteiset kansiot muuttuvat linkeiksi(vrt. HTML-sivut). Internet Explorer-paketin mukana tulee myös muutama muukin sovellus selaimen lisäksi. Mukana on esimerkiksi Netmeeting, jolla voidaan pitää reaaliaikaisia konferensseja(vastaava kuin Netscapen Conference).

IE:n kanavatekniikka perustuu yksinkertaiseen CDF-malliin (Channel Definition Format). Kun palveluntarjoaja haluaa perustaa oman kanavan, tulee hänen ensin kirjoittaa tekstitiedostoon kanavan perustiedot, kuten kanavan nimi, päivitystiedot sekä URL-osoite varsinaiselle sisältösivulle. Itse kanavat voivat olla millaista HTML-materiaalia tahansa. Nykyiset WWW-sivutkin kelpaavat sellaisenaan. Koska kanava tarvitsee kuitenkin CDF-tiedoston ollakseen kanava IE:lle ei selain tue muiden valmistajien kanavaratkaisuja. Hakemus CDF-mallin standardoimisesta on lähetetty W3C(World Wide Web Consortium):lle, mutta virallista hyväksyntää mallilla ei vielä ole.

Käyttäjä pääsee tilaamaan kanavan valitsemalla palveluntarjoajan sivulla näkyvän CDF-tiedostolinkin. Tämän jälkeen tilaus vahvistetaan erillisestä dialogista ja käyttäjän on mahdollista määritellä haluamansa muutokset oletusasetuksiin. Kanavat jäävät tämän jälkeen "viritetyiksi" eli muistiin. Kanava voidaan valita samantyyppisesti kuin Netscapella jolloin se jää päivittymään joko ikkunaan tai vaihtoehtoisesti työpöydälle. Toisin kuin Netscapen ratkaisussa IE:ssa kanava tosiaan jää työpöydälle sananmukaisesti, eli se on tavallaan työpöydän taustakuva. Tämän huonona puolena on se ettei malli toimi suoraan muualla kuin Microsoftin omissa käyttöjärjestelmissä.

Microsoftin Internet Explorer 4 osaa käyttää hyväkseen Active Channel -nimiseksi ristittyä agenttitekniikkaa. Tällöin selain osaa itse automaattisesti käydä tarkistamassa ovatko tilattujen kanavien sivut muuttuneet. Jos ne ovat muuttuneet, talletetaan muuttuneet tiedostot uudelleen käyttäjän koneelle. Jotta tämä toimisi, on myös palvelinohjelmiston osattava hyödyntää tekniikkaa.

Microsoftin kanavat muodostuvat samalla tavalla kuin Netscapen mallissakin HTML-tiedostoista, jotka voivat sisältää niin JavaScript-, VBScript- kuin XML-kieltäkin. Tiedostot voivat lisäksi sisältää Java-appletteja sekä ActiveX-komponentteja. Microsoftin Dynamic HTML tuo uusia laajennoksi entiseen HTML-ohjelmointiin. Tosin kielen syntaksi eroaa Netscapen omasta eikä täten ole yhteensopiva sen kanssa. Lisäksi kanava tarvitsee CDF (channel definition format) -tiedoston, joka kuvaa koko siten sisällön ja rakenteen. Kanavan rakenne on puumainen, joka edellyttää hyvää suunnittelua sisällön osalta. Suunnittelu tuleekin suorittaa ennen CDF-tiedoston rakentamista.

Channel Definition Format on avoin spesifikaatio, joka antaa verkko julkaisijan tarjota ajoittain päivitettävää informaatiota tai kanavia käyttäjän koneelle. Käyttäjän koneelle latauduttuaan CDF toimii lokaalina sisällysluettelona kanavan sisällölle. Tämän vuoksi kanavan hierarkian tulee vastata CDF-tiedoston määrittelyjen hierarkiaa.

CDF on itseasiassa XML:n (Extensible Markup Language) sovellus, joka sisältää useita XML-elementtejä.

CDF:n sisältämät elementit ovat seuraavat:

Jokaiselle näistä elementeistä on olemassa useita lapsielementtejä. Kyseisillä elementeillä muodostetaan itse CDF-tiedosto. Esimerkki tiedostosta liitteessä 1. CDF-tiedoston luomiseen on Microsoftilta olemassa myös valmis ohjelma Microsoft Liburnia, jolla kyseinen tiedosto voidaan tehdä ilman XML-kielen laajennuksien opettelua. Microsoftin omissa WWW-tuotantosovelluksissa on myös lisätty uusimpiin versiohin ohjatut CDF-tiedostojen luonnit, jolloin CDF-tiedosto muodostuu käyttäjältä kysyttyjen parametrien pohjalta.

Esimerkissä luomme edellisessä kappaleessa esitellyillä elementeillä pienen
CDF-tiedoston kommentoituna.

<?XML Version="1.0" Encoding="iso-8859-1" ?>
- Rivillä esitellään dokumentin tyypin versio.
<Channel HREF="minun.html" BASE="http://minun.palvelin.fi/" SELF="minun.cdf">
- Esiteltiin kanavan osoite ja mistä se löytyy, sekä CDF-tiedoston nimi.
<Title>Minun sivuni!</Title>
- Sivun otsikko, määritellään kuten tavallisessakin HTML-tiedostossa.
<LOGO HREF="kuvat/municoni.gif" STYLE="icon" />
<LOGO HREF="kuvat/munkuva.gif" STYLE="Image" />
- Määriteltiin kaksi logoa sivulle. Toinen iconi tyyppinen ja toinen normaali kuva.
<Schedule>
<IntervalTime HOUR="1" />
</Schedule>
- Asetettiin aikataulu päivittämiselle.Uusi CDF-tiedosto haetaan määritellyltä palvelimelta tunnin välein.
<Item HREF="omasivu.html" Precache="Yes">
<A HREF="http://minun.palvelin.fi/omasivu.html"></A>
<Title>Oma sivuni</Title>
<Abstract>Ikiomat sivut</Abstract>
<Usage Value="Channel">
</Usage>
</Item>
-Edellisessä määriteltiin kanavasivulle uusi objekti joka osoittaa kanavan sisältöä. Usage määrittelyllä määritellään kuinka objektia käytetään. Tässä objekti on kanavaobjekti.
</Channel>
- Ja lopussa tulee muistaa sulkea Channel-määrittely.

Desktop-komponentit ovat HTML-kieleen perustuvia "sovelluksia", jotka ajetaan Windowsin työpöydällä. Tämä on mahdollista, jos työpöytä on ns. Active Desktop-tilassa, jolloin se pystyy näyttämään HTML-sivuja. Koska Active Desktopilla on mahdollisuus näyttää kaikkia HTML-muotoisia tiedostoja, pystytään HTML-tiedostoihin lisäämään myös eri ActiveX komponentteja, kuten normaaleihinkin HTML-sivuihin. Myös Java-appletteja voidaan sijoittaa sivun sekaan ja nämä toimivat kuten selaimellakin.

Microsoftin kanavat voidaan sijoittaa myös tarpeen vaatiessa Windowsin työpöydälle. Tätä varten kanavan sivuilla on yleensä nappi jota, painamalla voidaan tallettaa työpöytäversio kanavasta omalle koneelle. Myös tällöin aiemmin kuvattu CDF-tiedosto kopioidaan palvelimelta asiakkaan koneelle, mutta nyt sitä tiedostoa lukee työpöytä eikä selain. Työpöytäversio ei yleensä ole sama kuin kanavan sivu, koska kuka haluaisi työpöydällään vilkkuvan koko ajan mainoksia? Tästä syystä CDF-tiedostosta tehdään yleensä kaksi versiota, työpöytäversio sekä selainversio.

Kuva 3. Active Desktop. Työpöydällä on päivittyvä uutiskanava.

Netscapen Webtop-mallilla pyritään pitkälle samaan kuin Microsoftin-Desktop mallilla. Kumpikin pyrkivät tarjoamaan selaimesta riippumattoman tavan katsella kanavaa. Koska Netscape pyrkii tarjoamaan käyttöjärjestelmästä riippumattoman mallin, se ei työnnä aineistoa työpöydälle vaan omaan ikkunaan. Uuden IE:n mukana tulee mahdollisuus kanavien asentamiseen myös ruudunsäästäjiksi.

6.2 Työpöytäkomponenttien ohjelmointi

7. Netscape vastaan Microsoft

Kun kaksi kilpailevaa yritystä yrittää mahdollisimman nopeasti saada uutta teknologiaa markkinoille, ei voida olettaa tekniikan olevan yhteensopivaa. Sama pätee myös Netscapen ja Microsoftin välillä uusien selainten myötä. Kummankin tarkoituksena on saada kasaan kanavia tukeva selain uudella tehokkaammalla käyttöliittymällä. Sisäinen toteutus on kuitenkin sen verran erilainen, etteivät selainten tekniikat ole enää keskenään yhteensopivia.

7.1 Yhteensopivuusongelmat

Kanavatekniikkana Microsoftin tapa käyttää CDF-tiedostoa ilmaisemaan kanavan sisällön sekä muut parametrit on erillainen kuin Netscapen tapa. Microsoft on kuitenkin luvannut rakentaa yhdyskäytävän, jonka kautta myös Netscape Netcaster kanavia voidaan ladata IE:n kanavina.

7.2 Kilpailu käyttäjistä

8. Yhteenveto

Liite 2. CDF(Channel Definition Format) -tiedosto.