Komentokielet (engl. scripting languages), kuten Tcl ja Perl, on suunniteltu aivan eri tarkoitusta varten ja edustavat erilaista ohjelmointityyliä kuin käännettävät ohjelmointikielet (engl. syst em programming languages) kuin C tai Java . Tämä johtaa kielien perusteelliseen erilaisuuteen. Käännettävät ohjelmointikielet on suunniteltu monimutkaisten rakenteiden ja algoritmien rakentamiseen, kun taas komentokielet on tehty helpottamaan yhteyksiä eri komponenttien välillä ja tukemaan nopeaa sovellusten kehitystä. Komentokielet ovatkin usein pienten ohjelmien yhteydessä tarkoituksenmukaisempia kuin käännettävien ohjelmointikiel ien käyttö. 

Joissakin tapauksissa voi kuitenkin yhdistää molempien lähestymistapojen parhaat puolet. Tällöin osan ohjelmasta, esimerkiksi vaativaa laskentaa sisältävät osat, voi kirjoittaa käännett& auml;vällä ohjelmointikielellä, mutta muihin osiin käyttää komentokieltä. Tietokoneiden resurssien rajoitukset eivät enää ole komentokielisten ohjelmien kehityksen esteenä ja monipuoliset sovellukset vaativat monien eri komponenttien yhdistämistä. Täten komentokielien käytettävyys korostuu entisestään ja niiden merkitys ohjelmoinnin tulevaisuudessa on tärkeä.

Komentokielen tavoitteena on lähestyä ns. "korkeamman tason" (engl. high level) ohjelmointia ja nopeampaa sovellusten kehitystä kuin käännettävien ohjelmointikielien. Termi "korkeampi taso" tarkoitta a ohjelmointikieltä, jossa monet yksityiskohdat tehdään automaattisesti. Tällöin ohjelmoija voi saada työn tehtyä vähemmällä itse kirjoitetun koodin määrällä (vrt. Delphi) ja nopeammin.

John K. Ousterhout vertailee artikkelissaan [OUS97A] perinteisiä käännettäviä ohjelmointikieliä (C, C++ ja/tai Java) komentokieliin (Tcl/Tk ja Perl). Artikkeliaan varten hän keräsi aineistoa uutis ryhmän comp.lang.tcl avulla sekä monen avustajan myötävaikutuksella. Vertailukohteena oli koodin pituus sekä ohjelmointiin käytetty aika.

Taulukon 3.1 ensimmäisessä sarakkeessa mainitaan, mikä sovellus on kyseessä ja kuka on Tcl-koodin tehnyt. Toisessa sarakkeessa kerrotaan käytetty ohjelmointikieli. Taulukon kolmannessa sarakkeessa on vertailtu k oodin pituutta ja tekoaikaa. Neljäs sarake on koodin pituuden vertausluku (kuinka monta kertaa enemmän C/C++-koodia on kirjoitettu Tcl:ään verrattuna) ja viides sarake on koodin tekoajan vertausluku (kuinka monta kertaa kauemmin C/C++- koodia on kirjoitettu Tcl-kieliseen koodiin verrattuna). Kuudennessa sarakkeessa on sovellukseen liittyviä kommentteja.

Tässä vertailussa Tcl-kieliset sovellukset olivat monin kerroin nopeampia tehdä ja monessa tapauksessa sovellus on monipuolisempia kuin C/C++ -kielillä toteutettu sama sovellus.