Tässä luvussa esitellään muutamia yleisesti Unix:ssa käytettäviä työkaluohjelmia, joita voidaan käyttää sekä interaktiivisessa shellissä, että komentojonoissa. Komentojen kaikkia optioita ja argumentteja ei ole tässä lueteltu. Lähes kaikista komennoista saa lisätietoa kirjoittamalla man komento tai mikäli manuaalisivuja ei löydy voi kokeilla komento -h tai komento -help.
at [optiot] aika
At:lla voidaan suorittaa komentoja haluttuna ajankohtana (aika). At lukee suoritettavat komennot stdin:sta tai tiedostosta. Mikäli komentojen tulostusta ei uudelleensuunnata lähetetään tuloste sähköpostina käyttäjälle. At komennon ymmärtämä (aika) riippuu paljolti systeemistä (Unix-järjestelmästä).
Esimerkki.
at_komennot tiedosto
ls > at_outfile.txt pwd >> at_outfile.txt date >> at_outfile.txt
Suoritetaan tiedostossa at_komennot olevat komennot at:lla minuutin päästä tästä hetkestä.
at now + 1 minutes < at_komennot
tai
at -f at_komennot now + 1 minutes
compress [optiot] [tiedosto(t)] uncompress [optiot] [tiedosto(t)]
Compress komennolla voidaan pakata tiedostoja, jotta ne veisivät vähemmän levytilaa. compress ohjelma pakkaa annetun tiedoston tiedosto ja jos mahdollista muuttaa sen nimelle tiedosto.Z. Tiedoston omistaja, muutos- ja käyttöajat säilyvät entisellään. Ellei tiedostoa anneta pakataan stdin ja kirjoitetaan pakattu data stdout:iin. Compress komennolla voidaan pakata vain tavallisia tiedostoja, ei esimerkiksi symbolisia linkkejä.
Esimerkki.
ls -l *.tar -rwx------ 1 mjev mjev 51200 Oct 3 11:35 tiedosto.tar compress tiedosto.tar ls -l tiedosto.tar.Z -rwx------ 1 mjev mjev 21169 Oct 3 11:35 tiedosto.tar.Z
Uncompress ohjelmalla voidaan purkaa compress ohjelmalla pakattuja tiedostoja. Uncompress ohjelma lukee annetut tiedostot, joiden pääte on .Z ja joiden alussa on oikea ``magic number''. Ohjelma purkaa tiedostot ja kirjoittaa puretun tiedoston ilman .Z päätettä. Puretun tiedoston moodi, omistaja ja ajat ovat samat kuin pakatulla tiedostolla.
Esimerkki.
ls -l *.Z -rwx------ 1 mjev mjev 21169 Oct 3 11:35 tiedosto.tar.Z uncompress tiedosto.tar.Z ls -l tiedosto.tar -rwx------ 1 mjev mjev 51200 Oct 3 11:35 tiedosto.tar
crontab [ -u user ] tiedosto
crontab [ -u user ] { -l | -r | -e }
Crontab komennolla ylläpidetään cron demonin suorittamia tehtävälistoja. Cron demoni suorittaa käyttäjien ajastamia tehtäviä, samaan tapaan kuin at demonikin. Cron demonia käytetään silloin, kun jokin tehtävä halutaan suorittaa säännöllisin väliajoin, esimerkiksi kerran viikossa. Halutut tehtävät asetetaan suoritukseen tai poistetaan crontab komennolla.
Crontab komennon optiot:
| -l | Listaa nykyisen crontabin näytölle. |
| -r | Poistaa nykyisen crontabin. |
| -e | Editoidaan nykyistä crontabia. Editoinnin jälkeen uusi työ asennetaan automaattisesti. |
Myöskin tiedostoa, jossa crontab komennolla asetettava työ määritellään, kutsutaan crontabiksi.
Esimerkki crontab tiedostosta.
# My own crontab 5 2 * * * $HOME/cron/dailyjob >> $HOME/cron/dailyjob.log 2>&1
Tämä tarkoittaa, että tiedostossa $HOME/cron/dailyjob olevat komennot suoritetaan joka päivä kello 2.05.
Suoritettavien töiden ajankohta kerrotaan siis viidellä ensimmäisellä kentällä, jotka ovat järjestyksessä: minuutit (0-59), tunnit (0-24), kuukaudenpäivä (0-31), kuukausi (0-12) ja viikonpäivä (0-7). Joissakin systeemeissä kuukausi ja viikonpäivä voidaan ilmoittaa myös nimellä. Jos johonkin kenttään laitetaan * tarkoittaa tämä kaikkia ajankohtia. Kuudes kenttä on sitten suoritetteva työ, joka normaalisti on tavallinen komentojono.
Ellei suoritettava työn tulosteita uudelleensuunnata lähetetään ne oletuksena käyttäjälle sähköpostina.
Mikäli edellä oleva esimerkki crontab tiedosto on talletettu nimelle crontab.mjev asetetaan se suoritettavaksi komennolla.
crontab crontab.mjev
diff [optiot] tiedosto1 tiedosto2
diff komennolla voidaan vertailla kahta tiedostoa riveittäin. Mahdolliset erot tulostetaan stdout:iin.
Esimerkki:
diff /etc/passwd passwd
Exec komennolla voidaan suorittaa komentoja nykyisen shellin paikalla, jolloin komennon suorituksen päätyttyä myös kyseisen shellin suoritus päättyy. Mikali kyseessä on login shell kirjoittaudutaan järjestelmästä ulos kun komennon suoritus loppuu.
exec ls
Bourne ja Korn shelleissä voidaan exec komentoa käyttää tulostuksen ja syötteen uudelleensuuntaukseen. Exec komennolla voidaan myös avata tiedostoja lukemista tai kirjoittamista varten.
| exec < tiedosto | Avataan tiedosto tiedosto syötteen lukemista varten. stdin otetaan tämän jälkeen tiedostosta tiedosto. |
| exec > tiedosto | Avataan tiedosto tiedosto tulostusta varten. stdout ohjataan tämän jälkeen tiedostoon tiedosto. |
| exec 3< data | Avataan tiedosto data tiedostokuvaajaan 3 syötteen lukemista varten. |
| cat <&3 | Tulostetaan tiedosto data cat komennolla. |
| exec 4> tuloste | Avataan tiedosto tuloste kirjoitusta varten tiedostokuvaajaan 4. |
| pwd >&4 | Ohjataan komennon pwd tulosteet tiedostoon tuloste. |
| exec 5<&4 | Kopioidaan tiedostokuvaaja 4 tiedostokuvaajaan 5. |
| exec 3<&- | Suljetaan tiedostokuvaaja 3. |
#!/bin/sh # # Ohjataan taman komentojono tuloste ja virhe tiedostoon out_file. # exec > out_file 2>&1 echo 'Terve maailma' koe ls -la
find [polku] [optiot]
Find komennolla voidaan etsiä tiedostoja annetuista hakemistoista polku. Annetuista poluista tutkitaan oletuksena myös alihakemistot. Optioilla (optiot) voidaan asettaa erilaisia hakuehtoja. Hakuehto voi olla esimerkiksi: nimi, koko, omistaja, oikeudet, muutosaika jne.
Esimerkkejä:
find . -name \*.tex
Etsitään nykyhakemistosta (ja alihakemistoista) kaikki .tex päätteiset tiedostot.
find /etc /var -type d
Etsitään hakemistoista /etc ja var kaikki hakemistot (-type d).
find ~ -size 0
Etsitään käyttäjän kotihakemistosta kaikki tiedostot, joiden koko on nolla.
find ~ -size 0 -exec rm {} \;
Etsitään ja tuhotaan käyttäjän kotihakemistosta kaikki tiedostot, joiden koko on nolla.
-exec optiolla voidaan löytyneille tiedostoille suorittaa mikä tahansa Unix komento. Löytyneisiin tiedostoihin viitataan {} ja -exec optio päättyy aina \; merkkeihin.
grep [optiot] regexp [tiedosto(t)]
Grep komennolla voidaan hakea tietyn merkkijonon (regexp regular expression) sisältäviä rivejä joukosta tiedostoja. Ne rivit, joihin regexp täsmää tulostetaan. Egrep komento (extented grep) käyttää laajennettuja regexp metamerkkejä. Fgrep komento (fast grep) tulkitsee kaikki regexp metamerkit sellaisenaan.
Grep komennon ymmärtämät regexp merkit:
| ^ | Tarkoittaa rivin alkua. |
| $ | Tarkoittaa rivin loppua. |
| . | Tarkoittaa yhtä merkkiä. |
| [] | Tarkoittaa yhtä hakasulkujen sisällä olevaa merkkiä. |
| [^] | Tarkoittaa yhtä merkkiä, joka ei ole hakasulkujen sisällä. |
| \< | Tarkoittaa sanan alkua. |
| \> | Tarkoittaa sanan loppua. |
| \(...\) | Merkkien sisällä olevaan tasmänneeseen rivin osaan voidaan viitata numerolla \1 jne. |
Lisäksi egrep komento tuntee seuraavat regexp merkit:
| + | Tarkoittaa yhtä tai useampaa edeltävää merkkiä. |
| ? | Tarkoittaa nollaa tai yhtä edeltävää merkkiä. |
| x|y | Tarkoittaa x:ää tai y:tä. |
| () | Merkkien ryhmittely. |
Esimerkkejä:
grep 'sh$' /etc/passwd
Tulostetaan /etc/passwd tiedostosta ne rivit, jotka päättyvät merkkijonoon sh.
grep [Tt]ar luento6.tex
Tulostetaan luento6.tex tiedostosta ne rivit, joilla esiintyy sana tar tai
Tar.
man [optiot] komento
Man komentoa käytetään järjestelmästä löytyvien manuaalisivujen formatoimiseen ja lukemiseen. Unix-järjestelmässä lähes kaikki komennot (ja systeemikutsut) on dokumentoitu järjestelmästä löytyvien manuaalisivujen avulla. Vihjeenä voi sanoa, että mikäli haluaa oppia käyttämään Unix-järjestelmää tehokkaasti on opeteltava käyttämään komentojen manuaalisivuja.
Esimerkki:
man man
Näyttää käyttöohjeen man komennon käytöstä.
nohup komento [argumentit]
Nohup komennolla voidaan suorittaa muita Unix komentoja siten, että ajetut komennot eivät reagoi keskeytykseen (hangup). Nohup komentoa kannattaa käyttää erityisesti silloin kun halutaan jättää jokin komento suoritukseen uloskirjoittautumisen jälkeenkin.
Mikäli stdout on tty suunnataan se ja stderr tiedostoon nohup.out. Mikäli kyseistä tiedostoa ei voida luoda yritetään luoda $HOME/nohup.out. Ellei sekään onnistu ei komentoa suoriteta.
Oletuksena nohup ei laita komentoa taustasuoritukseen vaan komento on päätettävä & merkkiiin.
ps [optiot]
Ps komennolla saadaan tietoa aktiivisena olevista prosesseista. Ilman argumentteja ps tulostaa tietoa prosesseista jotka liittyvät kontrolliterminaaliin. Ps komennon optiot vaihtelevat Unix-järjestelmän mukaan.
Esimerkkejä:
ps -u mjev
Tulostaa tietoa käyttäjän mjev prosesseista.
ps aux # ucb Unix
tai
ps -ef # at&t Unix
Tulostaa tiedot kaikista prosesseista.
sleep aika
Sleep komennolla voidaan keskeyttää esimerkiksi komentojonon suoritus tietyksi ajaksi. Oletuksena aika on sekunteja, jotkin versiot hyväksyvät myös option, jolla kerrotaan mitä aikayksikköä käytetään smhd.
Esimerkki:
( sleep 10; pwd; )&
Suoritetaan komento pwd 10 sekunnin kuluttua.
sort [optiot] [tiedosto(t)]
Sort komento järjestää (ASCII) rivejä kaikista annetuista tiedostoista ja kirjoittaa tuloksen stdout:iin. Järjestäminen tehdään annetun tai annettujen avainten mukaan. Oletuksena käytetään koko riviä avaimena.
Esimerkkejä:
sort /etc/passwd
Järjestetään /etc/passwd tiedosto aakkosjärjestykseen.
sort -t: -k4n /etc/passwd
Järjestetään /etc/passwd tiedosto, kentästä neljä lähtien
numeerisesti käyttäen kenttäerottimena ``:'' merkkiä.
strings [optiot] [tiedosto(t)]
Strings komento etsii ASCII merkkijonoja binaaritiedostoista ja tulostaa ne stdout:iin. Merkkijono on mikä tahansa vähintään neljän merkin jono, joka koostuu tulostettavista merkeistä ja päättyy joko rivinvaihtoon tai ``null'' merkkiin.
Esimerkki:
strings /bin/tar
Komento tulostaa merkkijonot, joita löytyy tiedostosta /bin/tar.
tar [optiot] tiedostot
Muutamia tar komennon optioita:
| -c | Luodaan uusi tar-tiedosto. |
| -r | Lisätään tiedostoja tar-tiedostoon. |
| -t | Listataan tar-tiedosto. |
| -x | Puretaan tiedostot tar-tiedostosta. |
| -f | Tar-tiedosto, joka voi olla esimerkiksi tavallinen tiedosto tai nauha. |
Tar (tape archiver) komentoa käytetään joko kokoamaan tai purkamaan tiedostoja ``tar-tiedostoksi''. Tiedostot voidaan koota suoraan esimerkiksi nauhalle tai normaaliksi tiedostoksi. Unix-järjestelmissä on yleensä omat versionsa tar komennosta, joten on syytä tutustua kyseisen järjestelmän tar komennon manuualisivuihin.
Esimerkkejä.
tar -cf home.tar ~
Luodaan käyttäjän kotihakemistosta alihakemistoineen ``tar-tiedosto'' nimelle
home.tar.
tar -tvf home.tar
Listataan tiedoston home.tar sisältämät tiedostot.
tar -cv . | (cd /tmp/test; tar -x;)
Kopioidaan nykyisen hakemiston tiedostot ja alihakemistot hakemistoon
/tmp/test (Huom! hakemiston /tmp/test pitää olla olemassa).
tar -cv . | ssh mjev@jane 'cd test/; tar -x;'
Kopioidaan nykyhakemisto alihakemistoineen koneeseen jane tunnuksen mjev
kotihakemiston alihakemistoon test.
Huom. Tämä edellyttää, että tämän koneen ja jane koneen välille voidaan
muodostaa ssh yhteys.
touch [optiot] tiedosto(t)
Touch komennolla voidaan muuttaa argumentteina annettujen tiedostojen käyttö- ja muutosaikoja. Mikäli annettua tiedostoa ei ole olemassa se luodaan. Mikäli aikaa ei anneta käytetään nykyistä aikaa.
Esimerkkejä:
touch abc stat abc File: "abc" Size: 0 Filetype: Regular File Mode: (0664/-rw-rw-r--) Uid: (21056/ mjev) Gid: (21056/ mjev) Device: 3,0 Inode: 135340 Links: 1 Access: Sun Oct 3 19:14:52 1999(00000.00:00:08) Modify: Sun Oct 3 19:14:52 1999(00000.00:00:08) Change: Sun Oct 3 19:14:52 1999(00000.00:00:08)
Laitetaan tiedoston abc käyttö- ja muutosaika tähän hetkeen. Jos tiedostoa abc ei ole olemassa se luodaan.
touch 05052354 abc stat abc File: "abc" Size: 0 Filetype: Regular File Mode: (0664/-rw-rw-r--) Uid: (21056/ mjev) Gid: (21056/ mjev) Device: 3,0 Inode: 135340 Links: 1 Access: Wed May 5 23:54:00 1999(00150.19:23:39) Modify: Wed May 5 23:54:00 1999(00150.19:23:39) Change: Sun Oct 3 19:17:25 1999(00000.00:00:14)
Laitetaan tiedoston abc käyttö- ja muutosajoiksi 5.5 kello 23:54.
wc [optiot] [tiedosto(t)]
Wc komennolla tulostetaaan argumenttina annetun tiedoston rivit, sanat ja merkit.
Esimerkki:
wc /etc/passwd