Luennoilla 3, 4, 5 ja 6 on tarkoitus käsitellä kolmea shelliä (Bourne shell, Korn shelliä ja C shelliä), komentojonojen kirjoittamista em. shelleissä sekä joitakin yleisiä Unix komentoja. Korn ja C shelliä käsittelevissä luvuissa esitellään vain sellaiset ominaisuudet, jotka eroavat Bourne shellin ominaisuuksista.
Kolme yleisintä UNIX systeemeissä käytettyä shelliä ovat: Bourne shell (sh) (AT&T shell), C shell (csh) (Berkeley shell) ja Korn shell (ksh) , joka on Bourne shellin laajennus. Interaktiivisessa kaytössä nämä kolme shelliä ovat pitkälti samankaltaisia. Syntaksiset erot tulevat vastaan kun kirjoitetaan komentojonoja.
Ensimmäinen merkittävä ``standardi'' Unix shell oli V7 Unixissa (AT&T V7) esitelty Bourne shell. Se on nimetty kehittäjänsä Stephen Bournen mukaan ja esiteltiin vuonna 1979.
Bourne shelliä käytetetään systeemien ylläpidossa, koska se löytyy lähes jokaisesta UNIX järjestelmästä ja lisäksi se on syntaksiltaan yksinkertainen. Bourne shellin oletuskehoite (prompti) on $ (dollari symboli).
C shell on kehitetty Berkeleyssä Kalifornian yliopistossa 1970 luvun lopussa ja se julkaistiin osana 2BSD UNIXia. C shellin on pääosin kirjoittanut Bill Joy ja siihen on Bourne shelliin verrattuna lisätty ominaisuuksia esimerkiksi komentorivihistoria, aliakset, sisäänrakennettu aritmetiikka, tiedostonimien täydennys sekä töidenhallinta. C shellin syntaksi perustuu C kielen syntaksiin ja siksi se on ohjelmoijien suosiossa. C shellin oletuskehoite on % (prosentti)
Korn shell on laajennus Bourne shellistä ja sen on kehittänyt David Korn AT&T:ssä 1980 luvun puolivälissä. Korn shell julkaistiin 1986 ja se tuli virallisesti osaksi SVR4 UNIXia vuonna 1988. Korn shell toimii UNIXin lisäksi myös muissa systeemeissä (esim. OS/2, VMS ja DOS).
sh = Bourne shell
ksh = Korn shell
csh = C shell
tcsh = TC shell
bash = Bourne again shell
zsh = Z shell
rsh = Restricted shell tai remote shell
Shell (=komentotulkki, kuori) on ohjelma (sisältäen myös ``ohjelmointikielen'') , joka toimii käyttäjän ja UNIXin kernelin välissä. Shellin tehtävänä on lukea käyttäjän antamia komentoja joko päätteeltä tai tiedostosta ja ``tulkata'' ne kernelin ymmärtämään muotoon.
Käyttäjän kirjautuessa UNIX koneeseen käynnistyy login-shell, joka jää odottamaan käyttäjän syötettä. Interaktiivisen shellin tehtävänä on (a) parsia komentorivi, (b) huolehtia jokerimerkkien tulkinnasta, uudelleensuuntauksesta jne. (c) etsiä komennot ja suorittaa löytyneet komennot.
Käynistyessään Bourne shell etsii systeemitiedostoa /etc/profile ja suorittaa siellä olevat komennot. Seuraavaksi haetaan käyttäjän kotihakemistosta alustustiedostoa nimeltä .profile ja suoritetaan siellä olevat komennot. /etc/profile ja .profile tiedostot suoritetaan vain kerran sisäänkirjoittautumisen yhteydessä.
Metamerkki (metacharacter)
Jokin seuraavista merkeistä:
; & ( ) | < > \ $ * rivinvaihto välilyönti tabulaattori
Nimi (identifier)
Sarja kirjaimia, numeroita tai alaviivoja.
Nimiä käytetään esimerkiksi funktioden tai parametrien nimeämiseen
Sana (word)
Merkkijono (ei tyhjä), joka voi sisältää
lainausmerkittömän metamerkin.
Komento (command)
Shellin syntaksin mukainen jono merkkejä. Shell suorittaa komennon joko
sisäisesti tai kutsumalla tarvittavia ohjelmia.
Sisäinen komento (special command)
Shell suorittaa sisäiset komennot käynnistämättä uutta prosessia.
#
Kommenttimerkki
Parametri (parameter)
Nimi, numero tai jokin
seuraavista merkeistä !, *, @, #, ?, -, $ ja _ tai näiden yhdistelmä.
Palautus arvo (exit status)
Komennon lopetustila nolla mikäli komento
päättyy normaalisti tai 128+virhetila jos komento päättyy epänormaalisti
Muuttuja (variable)
Parametri.
Ympäristömuuttuja (environment variable)
Parametri joka on voimassa lokaalin shellin ulkopuolella.
Bourne shellin ympäristömuuttujat:
| PATH | Polku, josta komentoja haetaan. |
| HOME | Kotihakemisto. |
| IFS | Sisäinen kenttäerotin, normaalisti tyhjä, tabulaattori tai rivinvaihto. |
| LOGNAME | Käyttäjätunnus. |
| Mikäli MAIL muuttujan arvo on mail-tiedoston nimi ja MAILPATH muuttujaa ei ole asetettu, shell ilmoittaa käyttäjälle mailin saapumisesta asetettuun tiedostoon. | |
| MAILCHECK | Ilmoittaa kuinka usein shell tarkistaa mailin saapumisen. Oletusarvo 600 sekuntia. |
| MAILPATH | Kaksoispisteillä erotettu lista tiedostonimiä. |
| PWD | Nykyinen työhakemisto. |
| PS1 | Ensisijainen kehote (prompt), oletuksena $ merkki. |
| PS2 | Toissijainen kehote, oletuksena > merkki. |
| SHELL | Shellin polku. Shell Alustaa muuttujat PATH, PS1, PS2, MAILCHECK ja IFS. Login ohjelma alustaa muuttujat HOME ja MAIL |
Putki (pipeline)
Sarja komentoja (yksi tai useampia) erotettuna
'|' merkillä. Putkessa edellisen
komennon tulosteet ohjataan seuraavan komennon syötteeksi. Jokainen komento
suoritetaan omassa prosessissa, shell odottaa että edellisen komennon
suoritus loppuu ennenkuin seuraava aloitetaan.
Putken palautusarvo
on viimeisen komennon palautusarvo.
Esim.
ls -la | more
Lista (list)
Lista on sarja yhdestä tai useammasta putkesta
erotettuna jollain seuraavista merkeistä ; , &, &&, ||.
Lista voidaan päättää joko ; tai & merkkiin.
;
Merkki aiheuttaa putkien synkronisen suorituksen.
';' merkki voidaan korvata yhdella tai useammalla rivinvaihtomerkillä.
ls -1; pwd; date
&
Merkki aiheuttaa putkien asynkronisen suorituksen.
komento1 & komento2
Tarkoittaa sitä, että komento1 suoritetaan tausta-ajona.
&&
Jäljessä oleva lista suoritetaan vain jos edeltävän
putken suoritus palauttaa nollan.
cc prog1.c -o prog1 && prog1
||
Jäljessä oleva lista suoritetaan vain jos edeltävän
putken suoritus palauttaa nollasta poikkeavan arvon.
cc prog1.c -o prog1 || prog2
Shell lukee komentorivin ja parsii sen jakamalla syötteen sanoiksi, jotka ovat erotettu välilyönnillä tai tabulaattorilla. Komentorivi päättyy rivinvaihtoon. Shell tarkistaa onko ensimmäinen sana komento. Komento on joko sisäinen komento, funktio tai ulkoinen ohjelma. Funktiot sijaitsevat shellin muistissa. Sisäiset komennot ovat shellohjelman itsensä sisältämiä komentoja ja ne shell suorittaa käynnistämättä uutta shelliä. Muussa tapauksessa shell etsii komentoa PATH-muuttujassa määritellyistä hakemistoista. Jos komento löytyy shell käynnistää lapsishellin fork-systeemikutsulla ja suorittaa komennon. Shell itse odottaa kunnes ohjelman suoritus lakkaa ja tarvittaessa ilmoittaa suoritetun ohjelman statuksen.
| Tiedostokuvaaja | Laitenimi | Tarkoitus |
| 0 | stdin | syöte |
| 1 | stdout | tulostus |
| 2 | stderr | virhe |
| < | Määrää syötteen otettavaksi merkkiä seuraavasta tiedostosta. |
| read line < /etc/passwd |
| << | Määrää syötteen otettavaksi nykyisestä lähteestä kunnes vastaan tulee haluttu merkkijono |
| cat << LABEL | |
| OHJE: ohjelma parametrit. | |
| LABEL |
| > | Suuntaa tulosteen merkin perässä olevaan tiedostoon. Mikäli tiedostoa ei ole se luodaan. Varoitus! Olemassa olevan tiedoston sisältö menetetään. |
| find / -name luento.tex > foundit |
| >> | Suuntaa tulosteen annetun tiedoston loppuun. Mikäli tiedostoa ei ole olemassa se luodaan. |
| cat file1 >> file2 |
| 2 > | Suuntaa virhetulostuksen haluttuun paikkaan. |
| grep test file 2> /dev/null |
| 1 > &2 | Suuntaa tulostuksen samaan paikkaan kuin virheen. |
| echo ``komento tarvii agrumentteja'' 1>&2 |
| 2 > &1 | Suuntaa virheet samaan paikkaan kuin tulostuksen. |
| cc ohjelma.c > loki 2>&1 |
Paikkasidonnaiset parametrit ovat erityisasemassa olevia shellin sisäisiä muuttujia,
joita kaytetään erityisesti välitettäessä parametrejä komentojonoille.
Nimensä mukaisesti namä
paremetrit ovat riippuvaisia paikastaan komentorivillä.
(Bourne) shell sallii yhdeksän samanaikaisesti käytössä olevaa parametriä.
Paikkasidonnaiset parametrit
voidaan asettaa tai tyhjentää set komennolla.
Paikkasidonnaiset parametrit
$1-$9
Parametrit 1 - 9.
set a s d f g h j
echo $1 $2 $3
$#
Tarkoittaa parametrien lukumäärä.
echo $#
$*
Tarkoittaa kaikkia parametrejä
echo $*
$@
Sama kuin $*, paitsi lainausmerkeissä
echo $@
``$*''
Tarkoittaa ``$1 $2 $3 ... $9''
set a s d f g h ``w e''
for i in ``$*''; do echo $i; done
``$@''
Tarkoittaa ``$1'' ``$2'' ``$3'' ... ``$9''
for i in ``$@''; do echo $i; done
Muita erityisasemassa olevia muuttujia
$-
Nykyisen shellin optiot.
$?
Viimeiseksi suoritetun komennon palautusarvo.
$!
Viimeiseksi taustalle asetetun prosessin PID.
Mikäli shellin erikoismerkkejä halutaan käyttää sellaisenaan on ne suojattava lainausmerkeillä. Suojaukseen on kolme tapaa: yksinkertaiset heittomerkit (' '), lainausmerkit (" ") sekä kenoviiva (\). Suojauksen vaativia erikoismerkkejä ovat: ; (komentoerotin), & (tausta-ajo), ( ) (komentojen ryhmitys), { } (komentojen ryhmitys), | (putki), < (syötteen uudelleensuuntaus), > (tulosteen uudelleensuuntaus), rivivaihto, väli/tabulaattori, $ (muuttujan korvausmerkki), * [ ] ? (tiedostonimikorvauksen erikoismerkit).
Kenoviivaa käytetään suojaamaan yksittäistä merkkiä.
Kenoviiva on suojattu yksikertaisten heittomerkkien sisällä. Kenoviiva suojaa
$, `, ja \ merkit lainausmerkkien sisällä.
Yksinkertaiset heittomerkit suojaavat kaikkia erikoismerkkejä.
Mikäli haluaa tulostaa yksinkertaisen heittomerkin on se suojattava
kenoviivalla tai lainausmerkillä.
Heittomerkille pitää loytyä pari eli ne on suljettava.
Lainausmerkit sallivat komentosuorituksen ja muuttujien korvauksen,
mutta suojaavat muut erikoismerkit.
Lainausmerkille pitää loytyä pari eli ne on suljettava.
Kun shell suorittaa (evaluoi) komentoriviä se korvaa eräät erityismerkit
siten, että käyttäjän syöte vastaa tiettyä joukkoa
tiedostoja tai hakemistoja.
| * | Tarkoittaa nollaa tai useampaa merkkiä. |
| ls -al a* | |
| ? | Tarkoittaa tasan yhtä merkkiä. |
| ls -la abc? | |
| [abc] | Jokin merkeistä a, b tai c. |
| ls -al [ah]* | |
| [a-z] | Jokin merkki väliltä a ... z. |
| ls -al [a-f]* | |
| [!a-z] | Jokin muu merkki kuin a ... z. |
| ls -al [!a-f]* | |
| \ | Muuttaa erikoismerkin tavalliseksi. |
$parametri
Korvataan parametrin arvolla.
LOG=/tmp/loki.txt; echo $LOG
${parametri}
Sama kuin edellä mutta kaarisulut pitää olla siksi, että
parametrin perässä on kirjain, numero tai alaviiva, joka ei ole
osana parametriä.
BLOG=${LOG}.bak; echo $BLOG;
${parametri:-sana}
Mikäli parametri on asetettu ja sisältää tekstiä,
korvataan parametrin arvolla. Muuten korvataan sana.
echo $EDITOR
EDITOR=${EDITOR:-/usr/bin/emacs}; echo $EDITOR
EDITOR=/bin/vi
EDITOR=${EDITOR:-/usr/bin/emacs}; echo $EDITOR
${parametri:=sana}
Mikäli parametriä ei ole asetettu tai se on
tyhjä asetetaan sen arvoksi sana ja sitten korvataan parametrin arvolla.
Paikkasidonnaisia parametrejä ei voi asettaa tällä tavoin.
LOG=; echo ${LOG:=/tmp/tmp.log}
${parametri:?sana}
Mikäli parametri on asetettu ja on epätyhjä,
korvataan sen arvolla. Muussa tapauksessa tulostetaan sana. Mikäli sana
puuttuu tulostetaan standardiviesti (parameter null or not set)
LOG=file.txt;echo ${LOG:?''LOG not set''}
LOG=; ${LOG:?}
${parametri:+sana}
Mikäli parametri on asetettu ja on epätyhjä
korvataan sana, muuten ei korvata mitään.
TEST=foo; echo ${TEST:+''Is set''}; echo $TEST
Komennon tulostusta voidaan käyttää osana sanaa laittamalla komento
` `-merkkien sisään.
LOGFILE=backup_`date '+%d%a%m%y'`.log
. file
Suorittaa komennot tiedostosta file ja palaa takaisin.
Komennot suoritetaan nykyisessä shellissä.
Käytetään esimerkiksi shellin alustustiedostojen lukemisessa.
Palautusarvo on viimeisen komennon palautusarvo.
:
Tyhjä komento, palautusarvo nolla.
break
Poistuminen sisemmästä silmukasta.
continue
Hyppy sisemmän silmukan alkuun.
cd
Hakemiston vaihtaminen. Ilman parametreja vaihdetaan käyttäjän kotihakemistoon.
echo [args]
Tulostaa argumentit.
eval komento
Argumenttien evaluointi ja suoritus komentotulkissa.
Shell tutkii komentorivin kahteen kertaan ennen suoritusta.
exec komento
Argumentin suoritus shellin tilalla. Shellistä poistutaan
kun komennon suoritus päättyy. Mikäli kyseessä on login shell aiheuttaa
uloskirjoittautumisen.
exit [n]
Poistutaan shellistä palautusarvolla n.
export [var]
Tekee muuttujan tunnetuksi myös
alishelleille.
hash
Ylläpitää sisäistä taulukkoa (hash table) joka
mahdollistaa komentojen nopeamman löytymisen.
kill [-signal prosessi]
Kill lähettää signaalin prosessille.
Prosessi voidaan antaa joko PID numerona tai työnumerona (job).
getopts
Käytetään komentojonoissa komentorivioptioiden
tarkistamiseen ja parsimiseen.
login [user]
Sisään kirjoittautuminen
käyttäjätunnuksella user.
newgrp [arg]
Käyttäjäryhmän vaihto.
pwd
Tulostaa nykyisen työhakemiston.
read [var]
Lukee rivin syötteestä ja laittaa sen
muuttujan var arvoksi.
readonly [var]
Asettaa muuttujan var vakioksi.
return [n]
Paluu funktiosta arvolla n.
set
Parametrien asettaminen.
shift [n]
Paikkasidonnaisten parametrien siirto.
times
Tulostaa nykyisen shellin prosessien kertyneet
suoritusajat.
trap [arg] [n]
Kun shell vastaanottaa signaalin n
suoritetaan arg.
type [command]
Tulostaa komennon tyypin.
ulimit
Asettaa ja tulostaa prosessien resurssirajoitukset.
umask
Tiedostojen oikeuksien luontimaski.
unset
Muuttujan tai funktion poisto.
wait [pid#n]
Odottaa taustaprosessin n valmistumista ja
tulostaa paluuarvon.
( lista )
Suluissa oleva lista suoritetaan erillisessä
ympäristössä. Sulun ja listan välissä pitää olla tyhjä merkki.
( ls; pwd; date; ) > file
{ lista; }
Suoritetaan lista mutta ei erillisessä
ympäristössä.
{ ls; pwd; date; }
case sana
in [ [;] [(] hahmo [ | hahmo] ... )
lista ;; ] ... ; esac
Tutkitaan vastaako jokin hahmo sanaa ja kun vastaavuus löytyy
niin suoritetaan hahmoa vastaava lista. Hahmoon sovelletaan
samoja periaatteita kuin tiedostonimikorvauksessa.
for parametri
[ in sana
... ] ; do lista ; done
Asetetaan parametrin arvoksi sana ja suoritetaan lista. Mikäli sana
puuttuu asetetaan parametrin arvoksi paikkasidonnaiset parametrit.
Suoritus päättyy kun sana, lista tai paikkasidonnaiset parametrit
loppuvat.
parametri () { lista ; }
Määrittelee parametri-nimisen funktion. Funtiot toimivat komentojonojen
tapaan eli niiden avulla voidaan suorittaa joukko komentoja kirjoittamalla
vain yksi komento. Funktioiden käyttö on kuitenkin tehokkaampaa kuin
komentojonojen, koska määrittelyn jälkeen funktio on osa shellin muistia.
if lista ; then lista
; [elif lista ; then lista ; ]
... [else lista ; ] fi
Aluksi suoritetaan if lista ja mikäli sen palautusarvo on
nolla suoritetaan ensimmäinen then lista.
Muuten tutkitaan elif, jos sellainen löytyy.
Mikäli mikään elif ei toteudu suoritetaan else,
jos sellainen löytyy. Mikäli else osaa ei ole tai
then osa on suoritettu if:n palautusarvo on nolla.
until lista ; do lista ; done
Suoritetaan until lista, mikäli viimeisen komennon
palautusarvo on nollasta poikkeava suoritetaan do lista.
Kun viimeinen komento until listassa palauttaa arvon nolla niin
poistutaan silmukasta.
while lista ; do lista ; done
Suoritetaan while lista. Mikäli listan viimeisen komennon
palautusarvo on nolla suoritetaan do lista ja
suoritetaan while lista uudestaan. Silmukka päättyy kun
while listan viimeinen komento palauttaa nollasta poikkeavan
arvon.
Korn shellin omainaisuuksia ovat mm: editoitava historia, aliakset, funktiot, sisäänrakennettu aritmetiikka, töidenhallinta ja debuggaus. Bourne shell on lähes täysin ylöspäin yhteensopiva Korn shellin kanssa, joten vanhemmat Bourne shellin mukaiset komentojonot toimivat Korn shellissä.
Samoin kuin Bourne shell myös ksh suorittaa systeemitiedoston /etc/profile ja sen jälkeen käyttäjän kotihakemistosta .profile tiedoston. Näiden tiedostojen lisäksi ksh tutkii jos muuttuja ENV asetettu ja suorittaa muuttujassa määritellyn tiedoston. ENV muuttuja voidaan asettaa esimerkiksi .profile tiedostossa. Useasti ENV muuttujaan on asetettu tiedosto .kshrc. ENV muuttujassa asetettu tiedosto suoritetaan jokaiselle ksh alishellille.
Aliakset ovat shellin tai käyttäjän määrittelemiä lyhenteitä komennoille.
Aliaksen nimessä voidaan käyttää kirjaimia ja numeroita. Shellin määrittelemät
aliakset voidaan määritellä uudelleen tai poistaa. Aliakset saadaan voimaan myös alishelleissä
määrittelemällä ne ENV muuttujan määräämässä tiedostossa.
Ksh ei tue argumenttien välittämistä aliaksille.
Määritellyt aliakset voidaan listata komennolla alias.
alias ls='ls -la'
Töidenhallintaa käytetään etualalla ja taustalla ajettavien töiden suorittamiseen. Ksh:ssa on käytössä seuraavat komennot, joilla töitä voidaan hallita.
jobs
Listaa kaikki keskeneräiset prosessit. Hakasuluissa ilmoitetaan työn numero.
jobs -l
Sama kuin jobs, mutta ilmoitetaan myös työn PID.
^ Z
Pysäyttää nykyisen työn.
fg %n
Asettaa työn numero n suorituksen etualalle.
bg %n
Asettaa työn numero n suorituksen taustalle.
wait %n
Odottaa työn numero n valmistumista.
kill %n
Lopettaa työn numero n suorituksen.
Bourne shellin osuudessa lueteltujen ympäristömuuttujien lisäksi ksh käyttää seuraavia muuttujia.
CDPATH, COLUMNS, EDITOR, ENV, ERRNO, FCEDIT, FPATH, HISTEDIT, HISTFILE, LINENO, LINES, OLDPWD, PPID, PS3, PS4, RANDOM, REPLY, TMOUT ja VISUAL.
Ksh:ssa ovat samat paikkasidonnaiset parametrit kuin Bourne shellissä, mutta parametrien määrää ei ole rajoitettu yhdeksään. Esimerkiksi parametriin numero 10 voidaan viitata ${10}.
|&
Aiheuttaa edeltävän putken tai komennon asynkronisen
suorittamisen siten, että parent shelliin muodostuu kaksisuuntainen putki.
Komennon tulostus/syöte voidaan lukea/kirjoittaa parent shellistä
komennolla read/print käyttäen optiota -p.
Mikäli sana alkaa (ei lainausmerkeissä olevalla) ~ merkillä, tarkistetaan vastaako merkkien ~ ja / välissä oleva osa jotain käyttäjätunnusta /etc/passwd tiedostossa. Mikäli vastaavuus löytyy ~ ja käyttäjätunnus korvataan käyttäjän kotihakemistolla. Pelkkä ~ tai ~ / korvataan HOME parametrin arvolla. Jos ~ merkkiä seuraa joko + tai - niin pari korvataan parametrien PWD tai OLDPWD arvoilla. Edellä esitellyt korvaukset tehdään myös silloin kun parametri alkaa ~ merkillä.
${#parametri}
Mikäli parametri on * tai @ korvataan
paikkasidonnaisten parametrien määrällä. Muuten korvataan parametrin
pituudella
echo $SHELL; echo ${#SHELL}
echo ${#*}
${#parametri[*]}
Korvataan taulukon alkioiden määrällä.
print ${#x[*]}
${parametri#hahmo}
Mikäli shellin hahmo vastaa parametrin alkua
korvaus tehdään seuraavasti: parametrin alusta poistetaan
lyhin hahmoa vastaava osa ja korvaus suoritetaan jäljelle jäävällä
parametrin osalla.
echo $SHELL; echo ${SHELL#*/}
${parametri##hahmo}
Samoin kuin edellä, mutta korvattaessa
parametrin alusta poistetaan pisin hahmoa vastaava osa
echo $SHELL; echo ${SHELL##*/}
${parametri%hahmo}
Mikäli shellin hahmo vastaa parametrin loppua
korvaus tehdaan seuraavasti: parametrin lopusta poistetaan lyhin
hahmoa vastaava osa ja korvaus suoritetaan jäljelle jäävällä
parametrin osalla.
echo $SHELL; echo ${SHELL%/*}
${parametri%%hahmo}
Samoin kuin edellä mutta korvattaessa
parametrin lopusta poistetaan pisin hahmoa vastaava osa
echo $SHELL; echo ${SHELL%%b*}
Ksh:ssa komennon tulostus voidaan laittaa muuttujaan samoin kuin Bourne shellissäkin
eli laittamalla komento ` `-merkkien sisään. Toinen tapa tehdä sama asia on laittaa komento
sulkuihin ja sulkujen eteen $ merkki ( $(komento) ).
CUR_DIR=$(pwd)
Ksh:ssa voidaan määritellä myös yksiulotteisia taulukoita. Taulukon alkioiden maksimimäärä on 1024 alkioita. Alkiot voivat olla sanoja tai kokonaislukuja. Taulukon alkioiden indeksointi alkaa numerosta 0. Taulukon alkioita voidaan alustaa halutussa järjestyksessä. Taulukko voidaan määritellä joko kayttäen set -A komentoa esimerkiksi seuraavasti:
set -A x 1 2 3 4 5 6
Määrittelee x nimisen taulukon ja asettaa siihen alkiot 1,2,3,4,5 ja 6
tai taulukko voidaan alustaa suoraan:
x[0]=1
x[1]=2
x[2]=3
Taulukon arvoja voidaan tulostaa print komennolla seuraavasti:
print ${x[0]}
Tulostaa taulukon x alkion 0.
print ${x[*]}
Tulostaa taulukon x kaikki alkiot
print ${#x[*]}
Tulostaa taulukon alkioiden lukumäärän.
alias
Listaa tai asettaa komentojen aliaksia.
bg
Asettaa annetun työ taustasuoritukseen.
fc
Käytetään komentorivihistorian editointiin. Ellei editoria ole määritetty
käytetään FCEDIT muuttujassa määritettyä editoria, jos muuttujaa ei ole määritetty
käytetaan /bin/ed editoria.
fg
Asettaa annetun työn edustasuoritukseen.
jobs
Listaa suorituksessa olevat työt.
print
Korvaa echo-komennon.
test
Merkkijonojen, lukujen jne. testaus.
whence
Tulostaa tietoja komennosta