27.11.2023
Esitteessä kuvataan Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnassa järjestettäviä tietotekniikan opiskelijaprojekteja. Vuodesta 1995 lähtien toteutetut ohjelmistot sekä ne toteuttaneet projektiryhmät, tilaajat ja ohjaajat esitellään erillisessä dokumentissa. Sovellusprojekteissa käytettävä projektisopimusmalli ja vaitiolosopimusmalli ovat saatavissa PDF-muodossa.
Sovellusprojektien kautta tietotekniikan opiskelijat saavat käsityksen työelämän ohjelmistoprojektien hallitusta läpiviennistä ja ryhmätyöstä sekä projekteihin liittyvästä suullisesta ja kirjallisesta viestinnästä. Projekteissa opiskelijat saavat myös kokemusta kurssien harjoitustöitä laajempien ohjelmistojen määrittelystä, suunnittelusta, toteuttamisesta ja testaamisesta sekä tarvittavien dokumenttien laatimisesta. Jyväskylän yliopiston tietotekniikan pääaineesta valmistuneiden eräänä vahvuutena katsotaan olevan hyvät ohjelmointitaidot, joten Sovellusprojektit ovat ohjelmointipainotteisia.
Sovellusprojekteissa ei valitettavasti pystytä riittävästi panostamaan kehitettävien ohjelmistojen määrittelyyn ja testaukseen johtuen lyhyestä noin neljän kuukauden toteutusajasta. Projektissa toteutettavan sovelluksen käyttäjilleen tarjoamien tietojen ja toimintojen tulee siten olla pääosin tiedossa jo projektin alussa. Rajatusta ajasta ja työpanoksesta johtuen projektien tuloksena yleensä syntyy prototyyppi sovelluksesta, eikä kehitetylle ohjelmistolle voida antaa takuuta tai tarjota ylläpitoa. Tilaaja joutuukin lähes poikkeuksetta jatkokehittämään projektissa kehitettyä ohjelmistoa ja muita tuloksia.
Kunkin opiskelijan työpanos Sovellusprojektissa on 260‒400 tuntia (10‒15 opintopistettä). Kyseisen projektikurssin ohella jäsenet osallistuvat projektiryhmien yhteisiin koulutuksiin, joiden parikymmentä tuntia he kirjaavat erilliselle oheiskurssille. Opiskelijat joutuvat varaamaan Sovellusprojektille lukukauden opintoja suunnitellessaan vähintään kaksinkertaisen työmäärän luentokurssiin verrattuna.
Sovellusprojekteihin osallistuneilla opiskelijoilla on ollut hyvin vaihteleva määrä opintoja takanaan aina tietotekniikan perus- ja aineopinnoista melkein valmiiksi filosofian maisterin tutkinnoksi asti. Pääosa opiskelijoista on ohjelmistotekniikan opintolinjalta. Kukin projektiryhmä kootaan erilaisia tietotaitoja ja opintotaustoja omaavista, mikä tukee opintojakson oppimistavoitteita. Tällöin opiskelijat saavat totuudenmukaisemman käsityksen projektimuotoisesta ryhmätyöstä, toiminnasta erilaisten ihmisten kanssa sekä projektin läpiviennin ja ryhmätyön onnistumisista ja haasteista.
Keskimäärin on ollut vähemmän projektimuotoisen työtavan ongelmia sellaisissa ryhmissä, joiden jäsenet eivät ole tunteneet toisiaan hyvin projektin alussa. Tämä saattaa ainakin osittain johtua siitä, että projektimuotoinen työtapa on helpompi omaksua, kun ryhmän jäsenten välillä ei ole olemassa aiemmin muodostunutta työtapaa.
Sovellusprojektien aiheita voi ehdottaa pitkin vuotta vastaavalle ohjaajalle, jonka yhteystiedot löytyvät esitteen lopusta. Sovelluksen määrittelyyn ja suunnitteluun on projektin alussa varattu aikaa ainoastaan muutamia viikkoja. Tästä johtuen tilaajan aihetta ehdottaessaan laatima aihekuvaus ja alustava rajaus edesauttavat sujuvaa projektin läpivientiä ja olennaisimpien ominaisuuksien toteuttamista sovellukseen.
Puolesta tusinasta tietotekniikan opettajasta koostuva työryhmä valitsee ehdotetuista aiheista toteutettavat. Valintaperusteina käytetään mm. aiheen soveltuvuutta oppimistavoitteisiin nähden, tilaajan sitoutumista projektiin, aiheen tarkahkoa rajausta, aiheen sopivaa vaativuutta sekä aiheen tuomaa uutta tietotaitoa opiskelijoille ja tiedekunnalle. Vaikka valinnassa suositaan ohjelmointipainotteisia aiheita, projektiin toivotaan sisältyvän ohjelmiston vaatimusmäärittelyä ja suunnittelua. Valintatilaisuudessa muodostetaan projektiryhmät opiskelijoiden ilmoittautumislomakkeeseen kirjaamien toiveiden, tietojen, käytännön taitojen ja suoritettujen opintojen sekä ohjelmiston kehityksessä tarvittavien tietotaitojen perusteella.
Sovellusprojektien läpiviennin vastaavana ohjaajana on toiminut keväästä 1995 lähtien ohjelmistotekniikan lehtori Jukka-Pekka Santanen. Ilmoittautuneiden opiskelijoiden määrästä johtuen vuosien varrella on toiminut kymmenkunta muutakin henkilökuntaan kuuluvaa vastaavana ohjaajana.
Informaatioteknologian tiedekunta palkkaa kullekin projektiryhmälle yhden ohjelmointityökaluja tai työn aihealuetta tuntevan teknisen ohjaajan. He ovat pääsääntöisesti olleet projektin aiemmin suorittaneita tietotekniikan opiskelijoita. Laadukkaan sovelluksen ja menestyksellisen projektityön toteutuminen vaatii kuitenkin tilaajan edustajan aktiivista sitoutumista projektiin.
Informaatioteknologian tiedekunnan päätöksen mukaisesti vuodesta 2024 lähtien tiedekunta ei enää anna projektiryhmille huonetta ja mikroja käyttöönsä. Projektiryhmien jäsenet joutuvat siten käyttämään omia mikrojaan. Ilman huonetta projektien jäsenet joutunevat tekemään kehitystyön huomattavalta osin etänä. Tämä todennäköisesti hankaloittaa ryhmäytymistä ja vähentää jäsenten välistä vuorovaikutusta, mikä korona-ajan kokemusten perusteella saattaa johtaa joidenkin projektien venymiseen alkusyksyn puolelle.
Sovelluksen lähdekoodien toteutusratkaisuihin, nimeämiseen ja kommentointiin kiinnitetään huomiota vähintään teknisen ohjaajan vetämissä katselmoinneissa. Sovelluksen käyttöliittymän eri versiot ovat tilaajan edustajien ja ohjaajien koekäytettävissä testausympäristössä, jonka lisäksi niitä katselmoidaan useammassa palaverissa. Projektiryhmä testaa toteuttamansa sovellusosiot ohjelmoinnin yhteydessä ja toteutetun ohjelmiston kokonaisuutena.
Projektin jäsenet, tilaajan edustaja ja ohjaajat kokoontuvat vähintään joka toinen viikko projektipalaveriin. Niissä käsitellään mm. projektin tilaa ja läpivientiä, resurssien käyttöä ja tarpeita, sovelluksen tavoitteita, vaatimuksia, toteutusvaihtoehtoja ja -ratkaisuja, sovelluksen demoja ja versioita, muiden tulosten sisältöä sekä kohdattuja ongelmia ja niiden ratkaisuja. Palaverissa käsitellyt asiat, tehdyt päätökset ja sovitut tehtävät ryhmä kirjaa pöytäkirjaksi. Tilaajan edustajan osallistuminen suurimpaan osaan projektipalavereista on välttämätöntä tilaajan tavoitteita ja käyttäjien tarpeita vastaavan ohjelmiston aikaansaamiseksi.
Kukin projektiryhmän jäsen pitää kirjaa projektissa tekemästään työstä. Projektiin liittyvät luennot, ryhmätyöt, esittelytilaisuudet ja dokumenttien kirjoitusasun muokkaamisen jäsenet kirjaavat erilliselle opintojaksolle Sovellusprojektin hallintaa, viestintää ja työkaluja. Tällä ratkaisulla voidaan osittain erottaa toisistaan projektin tulosten aikaansaamiseen ja oppimiseen käytettyjä työtunteja.
Sovellusprojekteja on viimeisen 27 vuoden aikana läpiviety reilut 200. Niistä on toteutettu reilu kolmasosa yrityksille, kymmenesosa valtion ja kuntien organisaatioille, viidesosa Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnalle sekä kolmasosa Jyväskylän yliopiston muille tiedekunnilla ja laitoksille. Samanaikaisia projektiryhmiä on ollut kymmenenä viime vuotena kahdesta neljään. Kymmenkuntaa tietojärjestelmää on kehitetty useamman projektiryhmän voimin useampana vuotena.
Viimeisenä kymmenenä vuonna suurin osa sovelluksista on toteutettu WWW-ympäristöön. Puolisen tusinaa työasemasovellusta on toteutettu Windows- ja Linux-käyttöjärjestelmiin sekä pari sovellusta älypuhelimeen. Tietokanta on liittynyt vähintään kahteen kolmasosaan projekteissa toteutetuista ohjelmistoista. Kerätyn datan tai niistä laskettujen tulosten havainnollistamiseen on kehitetty grafiikkaa tusinassa projektissa. Ohjelmointikielinä on eniten käytetty Pythonia, Javaa, Java- ja TypeScriptiä sekä kehitysvälineinä Angularia, Flaskia ja Reactia. Tietokannanhallintajärjestelmistä on pääosin käytetty PostgreSQL:ää ja MySQL:ää.Sovellusprojektien aiheita valittaessa ei kuitenkaan rajoituta em. ohjelmointikieliin, tekniikoihin tai palvelinohjelmistoihin. Monessa toteutettavaksi valitussa aiheessa on nimenomaan katsottu niiden etuna olleen uuden ohjelmointikielen tai ohjelmistokehitystyökalun oppimisen sekä kokemusten kartuttamisen uusista palvelinohjelmistoista, tekniikoista tai aihealueista. Jos projektissa käytettävä ohjelmistokehitystyökalu tai tekniikka ei ole tuttu tekniselle ohjaajalle, projektin nopea liikkeellelähtö ja sujuva eteneminen vaativat tilaajan osallistumista aihealueen tietämyksen ohjaamisen ohella projektissa hyödynnettävien tekniikoiden, komponenttien, kirjastojen tai kehitysvälineiden käytön ohjaamiseen.
Yliopistojen toimintatapoihin katsotaan kuuluvan tiedon julkisuuden, jolloin hankittu tietämys hyödyttää mahdollisimman laajasti yhteiskuntaa. Lisäksi ohjelmistotuotannossa ja siten myös tietotekniikan opetuksessa yhtenä tavoitteena on uudelleenkäytettävän ohjelmakoodin kehittäminen. Kyseisistä syistä johtuen Sovellusprojektin tilaajan tulee projektin kuluessa valita projektimaksu kahdesta hintaluokasta, jotka poikkeavat kehitetylle sovellukselle vaaditun luottamuksellisuuden sekä ryhmän ja tiedekunnan käyttöoikeuksien osalta.
Alemmassa hintaluokassa tilaajaa laskutetaan 1000 euroa projektin jäsentä (eli opiskelijaa) kohti. Tällöin projektin jäsenten toteuttamat lähdekoodit, ohjelmat ja dokumentit ovat julkisia. Julkisten tulosten pysyvät rinnakkaiset käyttöoikeudet ovat tilaajan ohella myös ryhmän jäsenillä ja tiedekunnalla. Tilaajan liiketoimintansa kannalta salassapidettäviksi katsomansa tiedot (kuten käytännön tapausten todelliset datat) voidaan kuitenkin jättää tarvittaessa pois ryhmän jäsenille ja tiedekunnalle jäävistä julkisiksi sovituista tuloksista.
Korkeammassa hintaluokassa tilaajaa laskutetaan 2000 euroa projektin jäsentä kohti. Tällöin kaikki projektiryhmän toteuttamat lähdekoodit ja ajokelpoiset ohjelmat sekä niitä käsittelevät dokumentit ovat salassapidettäviä. Niitä ei siten sisällytetä projektin päätyttyä jäsenten, ohjaajien eikä tiedekunnan haltuun jäävään projektidokumentaatioon.
Esimerkiksi neljästä opiskelijasta koostuvan projektiryhmän kulut tilaajalle ovat siten alemmassa hintaluokassa 4000 euroa ja ylemmässä hintaluokassa 8000 euroa. Arvonlisäveroa ei sisälly projektimaksuun, koska Jyväskylän yliopisto katsoo Sovellusprojektien olevan opetusyhteistyötä. Jos projektin tavoitteet eivät toteudu projektiosapuolten sopimalla tavalla, on mahdollista alentaa projektimaksua.
Korkeamman hintaluokan projektien yhteydessäkin tiedekunnalle jää osan dokumenteista sisältävä USB-muistitikku ja mahdollinen projektikansio. Tähän projektin jäsenten opinnäytedokumentaatioon sijoitetaan vähintään projektin suunnitelma ja raportti (joissa kuvataan yleisesti projektin läpivientiä ja vähintään tiivistäen yleisellä tasolla itse sovellusta), projektipalaverien pöytäkirjat, jäsenten ajankäyttöraportit sekä ainakin osa ohjaajien antamista kirjallisista palautteista koskien sovellusta ja projektia. Täysin salaisia opiskelijaprojekteja ei siis toteuteta, ja tiedekunnalle jää aina lähinnä tulevien projektiryhmien saataville vähintään karsittu dokumentaatio projektista.
Molempien hintaluokkien tapauksessa projektiryhmän toteuttamat ohjelmat, dokumentit ja muut materiaalit tarkastetaan tilaajalla, jolloin mahdolliset liiketoiminnan kannalta salattavat tiedot poistetaan projektiryhmän jäsenten, ohjaajien ja tiedekunnan haltuun jäävistä tuloksista. Tilaajan projektin käyttöön toimittamat ohjelmat, dokumentit ja materiaalit palautetaan projektin päättyessä tilaajalle, eikä niitä liitetä ryhmän jäsenille, ohjaajille ja tiedekunnalle jäävään dokumentaatioon ilman tilaajan lupaa.
Projektimaksuina kertyneet varat käytetään kokonaisuudessaan Sovellusprojektien kuluihin. Näitä aiheuttavat mm. teknisten ohjaajien palkkiot, projektien yhteydessä hankittavat laitteet sekä projekteihin liittyvien matkojen ja kestitysten kustannukset. Projektivaroista informaatioteknologian tiedekunta ei maksa ryhmän jäsenille palkkaa.
Molempien luvussa 7 mainittujen hintaluokkien tapauksessa projektiryhmän toteuttamien sovellusten, dokumenttien, materiaalien ja muiden tulosten tekijänoikeudet ja muut aineettomat oikeudet siirtyvät tilaajalle, kun projektimaksu on suoritettu. Osapuolten oikeuksista ja velvollisuuksista sekä oikeuksien siirrosta sovitaan projektiryhmän laatimalla projektisopimuksella. Projektin jäsenet tarvittaessa laativat vaitiolosopimuksen liittyen tilaajan toimittamiin ohjelmistoihin, dokumentteihin, materiaaleihin ja tietoihin. Projektisopimuksen laatimisessa käytettävä malli löytyy WWW-sivulta http://www.mit.jyu.fi/palvelut/sovellusprojektit/sopimus.html ja vaitiolosopimuksen malli sivulta http://www.mit.jyu.fi/palvelut/sovellusprojektit/vaitiolo.html.
Julkisiksi sovittuihin tuloksiin jää pysyvä rinnakkainen käyttöoikeus tilaajan ohella sekä Jyväskylän yliopistolle että projektin jäsenille. Yliopiston henkilökunta ja opiskelijat voivat siten tutustua julkisiin sovellusosioihin ajamalla niitä sekä käyttämällä niiden lähdekoodin komponentteja jonkun toisen ohjelman osana. Ohjelmaa kokonaisuutena ei käytetä sellaisenaan tai jonkin toisen ohjelmiston osana ilman tilaajan lupaa. Julkisiksi sovittuja lähdekoodin komponentteja, dokumentteja ja muita projektiryhmän toteuttamia materiaaleja voidaan hyödyntää tutkimuksessa, opetuksessa ja esittelytarkoituksissa.
Informaatioteknologian tiedekunnalle ilmaiseksi toteutettavissa Sovellusprojekteissa oikeudet toteutettuihin ohjelmiin säilyvät projektiryhmän jäsenillä eli opiskelijoilla. Kyseisten projektien tulokset yleensä sijoitetaan avoimen lähdekoodin ja avointen dokumenttien lisenssien alaisuuteen, joiden kautta tiedekunnalla on oikeus käyttää, levittää ja jatkokehittää sovellusta. Tarvittaessa laadittavaan projektisopimukseen voidaan kirjata ehtoja liittyen tekijöiden oikeuksiin ja etuihin mm. kaupallisten versioiden ja sovelluksen jatkokehityksen osalta.
Jos sovellusta ei ole mahdollista kehittää normaalitehoisessa PC-tietokoneessa tai sovellus vaatii erikoislaitteita, tilaajan tulee toimittaa tarvittavat laitteet projektiryhmän käyttöön. Ne palautetaan projektin päättyessä tilaajalle.
Opiskelijat voivat jatkokehittää sovellusta myös muiden opintojaksojen (kuten tietotekniikan erikoistyön tai pro gradu -tutkielman) puitteissa. Tällöin kuitenkaan ohjaajat sekä informaatioteknologian tiedekunnan tilat ja laitteet eivät yleensä ole enää tekijöiden käytettävissä.
Mahdollisesta jatkosta ja siihen liittyvistä palkkioista sopivat opiskelijat ja tilaaja keskenään. Opiskelijoiden tulee lisäksi sopia etukäteen tiedekunnan kanssa jatkon soveltuvuudesta joksikin muuksi opintojaksoksi.
Opiskelijat ilmoittautuvat Sovellusprojektiin Sisu-järjestelmän kautta vastaavasti kuin muillekin kursseille. Ilmoittauduttaessa tulee täyttää Korppi-järjestelmän vastaavasta opintojaksosta löytyvä ilmoittautumislomake. Sille kirjattuja tietoja käytetään valittaessa projektien aiheita ja muodostettaessa projektiryhmiä, joten lomake kannattaa täyttää kattavasti ja harkiten. Vastaava ohjaaja lähettää ilmoittautumislomakketta koskevan sähköpostiohjeen noin kuukausi ennen kurssille ilmoittautumisen päättymistä.
Ilmoittautumislomakkeessa kysytään opiskelijan suorittamia opintoja, työkokemuksen ja harrastusten kautta kertynyttä tietotaitoa sekä harrastuksia. Lisäksi ilmoittautuja voi esittää toiveita mm. itseään kiinnostavista aihealueista sekä kehitystyökaluista ja tekniikoista. Opiskelijoiden toiveet pyritään pääsääntöisesti huomioimaan aiheita valittaessa ja projektiryhmiä muodostettaessa.
Sovellusprojektiin ilmoittautuvalla tulee olla suoritettuina vähintään tietotekniikan perusopinnot kokonaan ja aineopinnot melkein kokonaan sekä kurssi TIEP111 Ohjelmointi 2 tai vastaava aiemmassa tutkinnossa. Kurssit ITKA201 Algoritmit 1 ja TIEA212 Graafisten käyttöliittymien ohjelmointi antavat hyvän lähtökohdan projektin menestykselliselle suorittamiselle, joten niitä suositellaan suoritetuiksi.
Vuodesta 1995 lähtien toteutetut ohjelmistot sekä ne toteuttaneet projektiryhmät, tilaajat ja ohjaajat esitellään sivulla http://www.mit.jyu.fi/palvelut/sovellusprojektit/toteutetut.html. Sovellusprojektien projekti- ja vaitiolosopimusten laadinnassa käytettävät sopimusmallit löytyvät WWW-sivuilta http://www.mit.jyu.fi/palvelut/sovellusprojektit/sopimus.pdf ja http://www.mit.jyu.fi/palvelut/sovellusprojektit/vaitiolo.pdf.
Opiskelijoille suunnatut Sovellusprojektien ohjeet löytyvät WWW-sivulta http://www.mit.jyu.fi/palvelut/sovellusprojektit/projohje.pdf. Lisäksi dokumenttien ja opinnäytetöiden kirjoittamisohjeita löytyy sivuilta http://www.mit.jyu.fi/santanen/info/kirjoittamisesta.pdf ja http://www.mit.jyu.fi/palvelut/sovellusprojektit/kirjoitusasusuosituksia.pdf.
13. Yhteystiedot
Sovellusprojekteista antaa mielellään lisätietoa vastaavana
ohjaajana toimiva ohjelmistotekniikan lehtori
Jukka-Pekka Santanen.
Hänen sähköpostiosoite on
santanen@jyu.fi.
Hänen työhuoneensa AgC418.2 löytyy Jyväskylän Mattilanniemen
Agora-rakennuksen neljännestä kerroksesta likimain pääsisäänkäynnin
yläpuolelta.