Tiivistelmä.
LuK-tutkielmassa esitellään PNG-kuvaformaatin ominaisuuksia,
sekä kerrotaan sen eduista ja haitoista muihin kuvantallennusmuotoihin verrattuna.
Alpha-arvo Kuvapisteen läpinäkyvyysaste. Gamma-korjaus Näytön valoisuuskorjaus. GIF Compuserven Graphics Interchange Format-kuvaformaatti. Harmaasävy Kuva sisältäen sävyjä mustan ja valkean väliltä. Indeksoitu väri Valittu paletti määrää pikselin lopullisen värin. JPEG Joint Photographic Experts Groupin kehittämä kuvaformaatti. MNG Multiple Network Graphic, on PNG:n sisarformaatti. Optionaalinen pala Valinnainen osa PNG-tiedostossa. Pakollinen pala Pakollinen osa PNG-tiedostossa. Pikseli Näytön kuvapiste. PNG Portable Network Graphics-kuvaformaatti. TIFF Tagged Image File Format-kuvaformaatti.
Tutkielmassa perehdytään vuonna 1995 luotuun tietotekniikan kuvaformaattiin
nimeltä PNG (Portable Network Graphics, äännetään "ping").
Tutkielmassa kuvataan pääkohtia PNG:n rakenteesta ja
ominaisuuksista. PNG:n soveltuvuutta erilaisten kuvien
tallennukseen esitellään tapauskohtaisesti läpi sen
käyttöominaisuuksien perusteella.
PNG-formaatin
määritteli riippumaton PNGDG-ryhmä (Portable Network Graphics
Development Group), jonka ns. johtajana tai pääkehittäjänä toimi
Thomas Boutell. Sen kehitys sai alkunsa lainsäädännöllisistä
syistä, joista suurin oli laajalti levinneen GIFin käytöstä
kerättävät tekijänoikeusmaksut. PNG on kuvaformaatti, joka on
kehitetty kuvankäsittelyn ja Internet-sivujen tarpeisiin.
Luvussa 2 käsitellään aikaisempaa tilannetta
kuvaformaattien suhteen, jonka johdosta päädyttiin PNGDG-nimisen
Internet-työryhmän perustamiseen. Luku 3 kertoo PNG:n
ominaisuuksista sekä siitä, mitä lähtökohtia ja asioita otettiin
huomioon suunnittelussa. Luku 4 esittelee varsinaisen formaatin
tiedosto-ominaisuuksia ja rakennetta. Luku 5 kertoo
kuvaominaisuuksista. Luvussa 6 pohditaan PNG:n etuja, haittapuolia
ja soveltuvuutta erilaisiin kuvantallennuskohteisiin.
Luku pohjustaa tutkielmaa kertomalla taustoista, jotka saivat
PNG:n kehitystyön alkamaan. Luku pohjautuu lähteeseen [2].
Kuvanpakkauksen alkujuuret juontavat aina vuosiin 1977 ja
1978, jolloin kaksi israelilaista tiedemiestä Jacob Ziv ja Abraham
Lempel julkaisivat kaksi dataa hukkaamatonta algorimia. Terry
Welch Sperry-yhtiöstä (nykyinen UNISYS) kehitti algoritmista LZ78
erittäin nopean muunnelman nimeltä LZW.
Tälle algorimille hakivat patenttia Welch, sekä IBM:n tutkijat Victor Miller ja Mark Wegman.
Molemmille ryhmille myönnettiin erikseen patentit, jonka Welch
sai joulukuussa 1985 sekä Miller ja Wegman maaliskuussa 1989.
Samanaikaisesti vuonna 1987 kehitti Compuserve (nykyään
Electric Communities) Bob Berryn johdolla omaa
GIF-kuvaformaattiaan. Formaatti pohjautui LZW-algoritmiin,
jota yleisesti luultiin vapaalevitteiseksi. Patentti tuli
tietoisuuteen vasta, kun GIF oli julkaistu ja levitetty
laajaan käyttöön. Kaikki muuttui vuoden 1994 lopussa, kun Unisys
ilmoitti alkavansa kerätä tekijänoikeuspalkkioita GIFiä tukevista
ohjelmistoista. Tapaus aiheutti laajan keskustelun Internetissa.
Ensimmäinen versio PNG-formaatista oli Thomas Boutellin
Internetin keskusteluryhmässä julkaisema PBF (Portable Bitmap
Format) keskiviikkona 4. tammikuuta 1995. Muutamassa viikossa
ilmaantui innokkaita kehittäjiä uudelle formaatille. Samalla sai
alkunsa työryhmä, jota johti Thomas Boutell. Ryhmän tehtävänä ei
ollut pelkästään suunnitella korvaajaa GIF-formaatille, vaan
parempi, pienempi, laajempi ja ilmainen formaatti. PNG oli nähnyt
päivänvalon.
Kun PNG:tä lähdettiin alunperin kehittämään GIFin korvaajaksi, keskityttiin kolmeen oleelliseksi katsottuun asiaan. Määriteltiin GIFistä säilytettävät ja lisättävät ominaisuudet sekä millaiseksi PNG suunnitellaan. Päämääränä oli siis säilyttää GIFin hyvät puolet ja lisätä uusia ominaisuuksia. Luku perustuu lähteeseen [1].
GIFistä haluttiin pääasiassa säilyttää neljä tärkeintä
pääominaisuutta. Ensimmäinen ominaisuus oli 100 %
pakkaustapa. Uuden formaatin tuli olla siten tietoa
hukkaamaton. Toisena haluttiin säilyttää kyky luoda kuvan
osia läpinäkyviksi tekemällä vaikutelma
epäsuorakulmaisesta kuvasta.
Kolmas ominaisuus oli
täydellinen laitteisto- ja alustariippumattomuus, sillä
PNG:n tuli toimia itsenäisenä riipumattomana formaattina.
Kuvaformaatin kehittäminen ja dokumentointi tuli olla
julkista ja lähdekoodit kaikkien saatavilla.
Neljäntenä pääominaisuutena haluttiin säilyttää
latausaikainen edistyvä näyttö (engl.
progressive display), jotta formaatti soveltuisi
Internetin WWW-käyttöön. Muita asioita, joita GIFistä otettiin
mukaan olivat indeksoidut värikuvat aina 256
väriin asti, sekä tekstin sisällyttäminen
kuvatiedostoon.
Uusina lisäominaisuuksina PNG:hen haluttiin sisällyttää muutamia
tärkeitä ominaisuuksia, joita GIFissä ei ollut mahdollista
käyttää. Täysvärikuvat tuli pystyä näyttämään
48-tavuisina pikseliä kohti ja harmaasävykuvien tallennus
aina 16-tavuun asti pikselille.
Lisänä GIFiin verrattuna
PNG:hen haluttiin luoda yleinen
läpinäkyvyysverhoilu (engl. general
transparency mask) ja kuvan gamma-tieto (engl.
gamma-information). Internet-käyttöä varten haluttiin
lisäksi kehittää luotettavaa eteenpäin havaitsevaa
tiedostotarkistusta ja GIFiä nopeampi "edistyvä
kuvanäyttö" (engl. progressive display).
PNG:tä lähdettiin suunnittelemaan ensisijaisesti
käyttöoikeusvapaaksi formaatiksi, jota kaikki voisivat
käyttää. Paljon huomiota ja tarkkuutta PNGDG-työryhmä on
kiinnittänyt siihen, että PNG on käyttäjälleen "ilmainen".
Toisena suunnittelun pääkohtana pidettiin siirrettävyyden ja
käytön helppoutta. Tähän ei ole vielä täysin päästy, koska
formaatin levinneisyys on vielä rajoittunut.
Kolmantena
suunnittelutavoitteena oli PNG-kuvien siirrettävyys
ohjelmien välillä. Formaatin tulisi siis olla niin
yhdenmukainen, että kaikki dekooderit pystyisivät
käsittelemään kuvia kehitysversioasteesta huolimatta. Samalla
PNG:n tulisi olla sellainen, että siihen olisi mahdollista
kehittää lisää ominaisuuksia ajan myötä. Viimeisenä,
muttei vähäisempänä pyrittiin hyvään pakkautuvuuteen, joka on yksi
tärkeimmistä tekijöistä Internet-käytössä. Tiedostojen
kokovertailua on esitelty taulukossa
6.2.1.
Tässä luvussa esitellään PNG-tiedoston ominaisuuksia ja rakennetta yksityiskohtaisemmin. Luku pohjautuu lähteeseen [1].
PNG käyttää yli yhden tavun kokonaisluvuissa ns.
verkkotavujärjestystä (engl. Network byte
order). Tämä tarkoittaa sitä, että kahden tavun
kokonaisluvuissa merkitsevin tavu esitetään ensin ja
vähiten merkitsevä viimeisenä. Nelitavuisissa
kokonaisluvuissa järjestys on samanlainen (B3, B2, B1 ja B0).
Käytettävät luvut ovat etumerkittömiä kokonaislukuja.
Varsinaisen PNG-tiedoston alussa on aina samanlainen
kahdeksan tavun tunnus (engl. signature), joka
on lukuina esitettynä 137 80 78 71 13 10 26 10.
Ensimmäisen tavun (137) poikkeavuus tavallisista
ASCII-arvoista estää tiedoston väärän tunnistuksen esimerkiksi
tekstitiedostoksi. Numerosarja kertoo, että tiedosto sisältää
yksittäisen PNG-kuvatiedoston, joka alkaa IDHR-palasta päättyen
IEND-palaan. Tavut 2-4 nimeävät PNG-formaatin.
Tunnuksen
jälkeinen varsinainen PNG-tiedosto koostuu paloista, joissa on 4
osaa: pituus, tyyppi, tieto-osa ja CRC-tarkistussumma. Tiedoston
kannalta osa paloista on pakollisia (engl. critical
chunks) ja osa optionaalisia (engl. anchillary
chunks).
Järjestyksellisesti tiedoston tulee alkaa
IDHR-palalla ja loputtava IEND-palaan. Kuvatiedoston
koostumuksessa on oltava 4 erilaista pakollista palaa (kts.
taulukko 4.2.1). Tarvittaessa mukana on lisäksi
korkeintaan 13 erilaista optionaalista palaa (kts. taulukko
4.2.2). Palojen ensimmäinen kirjain ilmoittaa, onko pala
pakollinen vai optionaalinen osa PNG-kuvatiedostoa. Iso kirjain
merkitsee pakollisuutta ja pieni valinnaisuutta. Paloja ja niiden
järjestystä esitellään seuraavissa taulukoissa 1 ja 2. Välit
kuvaavat valinnaisten palojen sijoituspaikkoja suhteessa
pakollisiin paloihin.
PNG käyttää kuvatiedostojen palojen muuttumattomuuden
tarkistukseen CRC-algoritmia (engl. cyclic
redundancy check). Algoritmi toimii binääritasolla.
CRC-algoritmiä pidetään erittäin hyvänä tarkistusmenetelmänä.
Yleisiä käytössä olevia algoritmeja ovat: CRC-12, CRC-16,
CRC-CCITT ja CRC-32.
PNG käyttää pakkauksessa tietoa hukkaamatonta "liukuvaan
ikkunointiin" perustuvaa menetelmää (engl. sliding
window). Algoritmi käyttää ikkunoinnin kokona 256 tavusta 32
kilotavuun ja läpikäy kuvatiedoston IDAT- paloista muodostuvan
syöttövirran. Nämä "ikkunat" muodostavat pakatun tietueen.
Zlibissä käytettävä tarkistusarvo on formaatin oma
ikkunakohtainen arvo, joka siis eroaa luvussa 4.3 esillä olleesta
palakohtaisesta CRC:stä. Zlibin tarkastusarvo on suunniteltu
havaitsemaan pakkaamisessa ja purkamisessa tapahtuneet virheet.
Tässä luvussa esitellään PNG-tiedoston kuvaominaisuuksia ja niiden
vaikutusta vaikutusta kuvaan. Luku perustuu lähteeseen [1].
Alpha-kanava (engl. alpha channel) on keino luoda
PNG-kuvaan läpinäkyvyyttä. Sillä voidaan tuottaa
kuvaan efektejä, joista esimerkiksi kaksitasokirjoituksella
kirjaimet saadaan "nousemaan" taustastaan katsojaa kohti
eriasteisena.
Gamma-korjausta (engl. gamma correction) käytetään
kuvantallennuksessa tapana vaikuttaa laitteistoista johtuviin
valoeroihin kuvan ulkoasussa. Gamma-korjauksessa voidaan
lineaarisella funktiolla korjata kuvan värien näkyvyyttä,
esimerkiksi muuttamalla kuvaputken jännitesyöttöä.
PNG:ssä voidaan käyttää tallennettaessa kahta menetelmää.
Tallennustapa määritellään IHDR-palassa.
Suodatin on kuvantallennuksen keino laskea kuvatiedostosta
pikseleiden välisiä muutosarvoja, joita sitten olisi
mahdollista pakata pienempään tilaan. Tavoitteena on siis kertoa
muutos johonkin toiseen pisteeseen. Ei nimittäin ole tarpeellista
aina tallentaa samaa arvoa uudelleen. Muutos samanlaisilla
pisteillä kun on 0.
Valinta PNG:n ja muiden kuvaformaattien välillä vaihtelee kuvan
käyttötarkoituksen ja vaadittujen ominaisuuksien perusteella.
Tässä luvussa esitellään muutamilla periaatteilla PNG-formaatin
etuja ja puutteita muihin kuvaformaatteihin verrattuna. Luku
pohjautuu lähteeseen [3].
PNG on hyvä valinta lopputuloksen kannalta tapauksissa, joissa
halutaan esittää kuva tai sen osia läpinäkyvänä. Hyviä
käyttökohteita ovat myös paljon värittömiä alueita sisältävät
viivakuvat (engl. line art), hukkaamattomasti pakattavat
täysvärikuvat sekä rajattomat värikuvat, joissa väri vaihtuu
rajatta toiseksi.
PNG:tä ei pidä käyttää valokuviin, animaatioihin ja kuviin, joiden
näkyvyys halutaan varmistaa mahdollisimman laajalle
käyttäjäkunnalle.
PNG soveltuu hyvin tulevaisuuden Internet- ja
erikoisefektikäyttöön, koska sen ominaisuudet tukevat nopeaa
virhehavainnointia, tiedon hukkaamattomuutta ja läpinäkyvyyttä.
Ainoa rajoite tällä hetkellä on ohjelmistotuen levinneisyys.
Älä käytä PNG:tä
Riippumaton työryhmä on onnistunut hyvin kehittäessään korvaavaa
formaattia patentoidulle GIFille. PNG on formaattina täyttänyt
suunnittelun vaatimukset ja saanut ajan kuluessa
lisäominaisuuksia. PNG:n voidaankin sanoa olevan ilmainen ja
parannettu versio GIFistä. Sisarformaatti MNG:n avulla tulevat
myös animaatio-ominaisuudet toteutetuksi.
[1] Boutell Thomas, Randers-Pehrson Glenn, "PNG Specification,
Ver. 1.1", saatavana WWW-muodossa
[2] Roelofs Greg, "History of the PNG Format", saatavana
WWW-muodossa
[3] Webster Timothy, Web designer's guide to
GRAPHICS: PNG, GIF & JPEG, Hayden Books, Indianapolis, Indiana,
USA, 1997.
[4] Crocker Lee Daniel, PNG: The Portable
Network Graphic Format,
[5] Brown Kevin, "Cyclic Redundancy Checks", saatavana
WWW-muodossa
[6] Ritter Terry, "The Great CRC Mystery", saatavana
WWW-muodossa
[7] van der Meulen Pieter S. , "IceAlpha", saatavana
WWW-muodossa
[8] van der Meulen Pieter S. , "Horned Owl", saatavana
WWW-muodossa
[9] Roelofs Greg, "How PNG's Two-Dimensional Interlacing
Works", saatavana WWW-muodossa
Taulukko 4.2.2: PNG-kuvatiedoston palat.
4.3.Tiedostotarkistus
PNG:ssä käytetään CRC-32:ta.
Käytettävä jakaja on muotoa
eli binäärimuodossa 10000010 01100000 10001110 11011011.
Jakajalla jaetaan kaikista tiedoston paloista jakojäännös, joka
tallennetaan kunkin palan loppuun. Laskennan
nopeuttamiseksi käytetään yleensä apuna esilaskettua
taulukkoa. Mahdolliset eroavaisuudet jakojäännöksessä
ilmoittavat muuntumisen matkalla ja paljastavat
tiedonsiirtovirheet. CRC:stä on saatavilla lisätietoa
lähteistä [5] ja [6].
4.4.Pakkausalgoritmi
Pakkaustapa on johdannainen LZ77:sta, jota käytetään
miltei kaikissa pkzip/zip-johdannaisissa ohjelmissa. Erityistä
huolellisuutta on käytetty, jotta pakkaustapa on pysynyt
patenttivapaana. Siirrettävät C-kieliset koodit ovat vapaasti
saatavilla. Dokumentoinnin sekä käyttökelpoisen ja tehokkaan
koodin ansiosta pkzip-johdannainen järjestelmä on hyvä valinta
PNG-pakkausalgoritmiksi.
Tietovirrat (engl.
datastreams) pakkautuvat zlib-formaattiin, joka
koostuu seuraavista rakenneosista:
- pakkaustapa tai lippujen (engl. flags) koodi 1 tavu
- lisäliput tai tarkistustavut 1 tavu
- pakatut tietotavut n tavua
- tarkistusarvo 4 tavua
5.PNG:n kuvaominaisuuksia
5.1.Alpha-kanava
PNG:ssä alpha-tietoa voidaan sisällyttää
kaikkiin kuvatyyppien pikseleihin eli täysväriin, harmaasävyyn ja
palettipohjaiseen 8-tavun kuvaan. PNG:ssä kuvapisteen
läpinäkyvyysarvo voidaan määritellä yleiskuvissa 256 eri
asteeseen. Kuvapisteestä tallennetaan nelitavuinen arvo sisältäen
red-, green-, blue- ja alpha-arvot.
Kuvassa
5.1.1 on taivastausta määritelty läpinäkyväksi. Tämä
saa aikaan sen, että tutkielman paperiversiossa kuvan tausta on
valkoinen. Alpha-kanava myös pehmentää oksien rajaa ja jään
läpinäkyyttä. Todellinen etu on nähtävissä varsinaisessa
PNG-kuvassa. Kuva 5.1.2 on alkuperäisversio
jääpuikkokuvasta, josta PNG-versio on tehty.
Kuva 5.1.1: IceAlpha-kuvasta tehty PNG. Kuva-alaa on muutettu tekijän
toimesta [7].
Kuva 5.1.2: IceAlpha-kuva alkuperäisessä JPG-muodossa [7].
5.2.Gamma-korjaus
PNG:ssä käytetään omaa optionaalista palaansa, joka määrittelee
käytettävän gamma-korjauksen. Korjauksen avulla kuva saadaan
näkymään selkeänä laitteistosta riippumatta. Palan arvo on
nelitavuinen kokonaisluku. Kuvassa 5.2.1 on
esitetty sekä normaali että mukautettu gamma-käyrä.
Yleisen muuntofunktion kaava on
, jossa ulostulon ja
syötön arvot ovat väliltä [0-1]. Kuvassa 5.2.2
on esimerkki siitä, miten sama kuva voi näkyä eri laitteistoilla.
Valoisuuden vaihtelu voi olla suurtakin.
Kuva 5.2.1: Kaksi gamma-käyrää [4].
Kuva 5.2.2: Eri valoisuusasteita samalle kuvalle. Keskimmäinen
normaali [8].
5.3.Lomitus
Ensimmäinen
tapa (tyyppi 0) on normaali perustallennus, jossa kuva
tallennetaan riveittäin vasemmalta oikealle ja ylhäältä alas.
Lomitusta ei tällöin varsinaisesti käytetä.
Toista vaihtoehtoa eli varsinaista lomitusta (tyyppi 1), kutsutaan
Adam7-menetelmäksi kehittäjänsä Adam M. Costellon mukaan. Se perustuu
koko kuvatiedoston jakamiseen 8x8 pikselin alueisiin. Jokaisella
läpikäyntikerralla lisätään pikseleitä taulukon 3 osoittamalla tavalla. Seitsemän
läpikäyntikerran jälkeen kuva on kokonaisuudessaan piirretty
näytölle (kts. taulukot 5.3.1 ja 5.3.2 sekä kuva 5.3.3).
Adam7-menetelmän selvänä etuna on, että se neljännen läpikäyntikerran
jälkeen kuva on jo hyvin hahmottunut, vaikka koko tiedostosta on
ladattu vasta 12,5%. Kuvasta saa hyvän käsityksen lyhyellä
latausajalla, koska koko kuva-alueelle läpikäyntikerroittain
lisättävät pikselit on jaoteltu tasaisesti. Lomituksen käyttö
kasvattaa PNG-kuvatiedoston kokoa 3-5 %, mutta on ehdottoman
suositeltavaa isoille kuville Internet-käytössä. Turhaksi havaitun
kuvan lataus voidaan tällöin tarvittaessa keskeyttää.
Taulukko 5.3.1: Läpikäyntikerralla lisättävät pikselit jokaiselle
8x8-alueelle.
Taulukko 5.3.2: PNG:n lomitus Adam7-menetelmällä [3, s. 125-129].
Kuva 5.3.3: Havainnollinen esimerkki kuvapisteiden lisäämisestä [9].
5.4.Suodatinalgoritmit
Näin saadut arvot voivat pakkautua
pienempään tilaan kuin alkuperäinen kuvatiedosto. Suodattimen
käytöllä ei aina saavuteta merkittävää parannusta kuvatiedoston
koossa, vaan lopputuloksena voi olla huomattavasti suurempikin
tiedosto. Parhaimmissa tapauksissa etu voi kuitenkin olla jopa 300
kertaa pienempi tiedosto. PNG:ssä suodatinalgoritmiä (engl.
filter algorithm) voidaan käyttää ennen varsinaista
pakkaamista.
Suodatinalgoritmin tyyppi määrätään
IDHR-palassa (kts. taulukko 4.2.2. sivulla
4.2.2.). Vaihtoehtoja PNG:ssä on kuusi erilaista:
0 None Ei suodatusta, jolloin tavut tallennetaan normaalisti.
1 Sub Ero aikaisempaan tavuun tallennetaan.
2 Up Ero yläpuoliseen tavuun tallennetaan.
3 Average Suodatin laskee keskiarvon ylä- ja vasemmanpuoleisesta pikselistä.
4 Paeth Suodatin laskee lineaarifunktiolla kolmesta pikselistä (vasen, vasen
yläkulma ja yläpuolinen) tuloksen. Suodatin valitsee tulosta lähinnä
olevan naapuripikselin arvon tallennettavaksi. Kehittäjänä Alan J. Paeth.
6 Adaptive Suodatin laskee joka riville optimaalisen filtterin.
Ajatus useamman filtterin käytöstä on alustava PNG:n
kehittäjien suunnalta.
6.PNG verrattuna muihin formaatteihin
6.1.Edut
6.2.Puutteet
Varma Internet-näkyvyys turvataan
tässä vaiheessa vielä jollain muulla formaatilla. PNG on ajan
kuluessa yleistymässä WWW-selaimien ja kuvankäsittelyohjelmien
standardiksi nopeaa vauhtia.
Useat valokuvat ovat liian
monimutkaisia pakkautuakseen tehokkasti PNG:llä, joten JPEG on
yleisesti parempi valinta. Yleisenä ohjeena voidaankin
pitää, että hukkaavia algoritmeja kannattaa käyttää valokuviin
(JPEG, TIFF) ja hukkaamattomia (GIF, PNG) "piirrettyihin
kuviin".
Tiedostojen koon kasvaessa PNG saattaa menettää
edun toisiin formaatteihin nähden. Taulukossa 6.2.1.
näin ei ole käynyt, joka johtunee pitkälti onnistuneen
suodatinvalinnan ansiosta ja siitä, että JPEGiä on käytetty
hukkamattomana 100 % versiona.
PNG on suunniteltu ainoastaan yhden kuvan formaatiksi.
Animaatiota varten kehitetään MNG-formaattia animaatioihin. GIF
tai MNG ovat parempia valintoja animaatioihin.
Taulukko 6.2.1: Kuvien kokovaihteluesimerkki [4, s. 38]. (ES=ei
saatavilla).
6.3.Soveltuvuus
PNG:tä voidaan käyttää hyvin myös peruskuvissakin, mutta
mahdollisesti muut olemassaolevat formaatit saattavat toimia
niiden yhteydessä paremmin. Taulukosta 6.2.1. nähdään,
että PNG on vahva kaikkien kuvien osalta. Se sisältää kaikki
vaihtoehdot harmaasävystä täysväriin ja onnistuneella
suodatinvalinnalla tiedostokoot on mahdollista saada pieniksi.
Kehitystyön tuloksena on saatu hyvä formaatti, jonka vahvuudet
ovat ilmaisuus, tiedon hukkamattomuus ja läpinäkyvyyden
tuottamisessa kuvaan.
7.Yhteenveto
Läpinäkyvyysoption ansiosta PNG-formaatti on vakiinnuttamassa
paik-kaansa yhtenä kuvantallennuksen perusformaattina. Hyvän
tulevaisuuden sille luo jatkuvasti kasvava ohjelmistotuki, joka
laajentaa kayttömahdollisuuksia eri ohjelmissa. PNG:n jatkuva
vapaa kehittäminen versioittain luo sille hyvät edellytykset pysyä
kuvaformaattina, joka tulevaisuudessa sisältää monia
kuvantallennuksen hyviä puolia.
Lähteet
<URL: http://www.libpng.org/pub/png/spec/png-1.2-pdg.html>,
14.7.1999.
<URL: http://www.libpng.org/pub/png/pnghist.html>, January
1997.
DR Dobb's Journal, July, 1995 s.
36-44.
<URL: http://www.seanet.com/ksbrown/kmath458.htm
>, 12.10.2000.
<URL: http://www.io.com/ritter/ARTS/CRCMYST.HTM
>,
Dr. Dobb's Journal of Software
Tools, February 1986.
<URL: http://www.libpng.org/pub/png/png-IceAlpha.html>, 4.5.2000.
<URL: http://www.libpng.org/pub/png/png-OwlAlpha.html>, 4.5.2000.
<URL: http://www.libpng.org/pub/png/pngpic2.html>, 4.5.2000.